Connect with us

Rikokset

Amanda Kauste – tragedia, rikos ja kohtalokas loppu

Published

on

Amanda Kauste tragedia, rikos ja kohtalokas loppu on hakulause, jonka taustalla on Helsingin Lehtisaaressa vuonna 2023 tapahtunut poikkeuksellisen vakava rikoskokonaisuus. Tapauksessa 27-vuotias mies ammuttiin kuoliaaksi yksityisasunnossa, ja oikeudenkäynnissä käsiteltiin myös samaan uhriin jo aiemmin kohdistunutta väkivaltaa, pakottamista ja muita rikoksia.

Verkossa tapaukseen liittynyt 34-vuotias nainen tunnetaan laajasti nimellä Amanda Kauste. Luotettavissa valtakunnallisissa uutislähteissä häntä on kuitenkin käsitelty pääosin nimettömänä Sakari Julius Kausteen vaimona ja varakkaan helsinkiläissuvun perijättärenä. Tästä syystä henkilönimeen liittyvissä yksityiskohdissa on syytä säilyttää lähdekriittisyys.

Tapaus sai vielä uuden traagisen käänteen helmikuussa 2024, kun naisen kuolema vain 34-vuotiaana vahvistettiin medialle. Tarkkaa kuolinsyytä ei ole kerrottu julkisuuteen.

Kuka Amanda Kauste oli?

Amanda Kauste -nimellä verkossa tunnetuksi tullut nainen oli tapahtuma-aikaan 34-vuotias. Julkisuudessa häntä kuvattiin varakkaaseen helsinkiläiseen perheeseen kuuluneeksi perijättäreksi ja perheyrityksen osaomistajaksi.

Hänen nimensä ei ollut ennen Lehtisaaren rikostapausta laajasti tunnettu suomalaisessa julkisuudessa. Tilanne muuttui nopeasti keväällä 2023, kun hänen ja puolisonsa koti nousi vakavan henkirikostutkinnan keskipisteeksi.

Nainen oli avioitunut Sakari Julius Kausteen kanssa suhteellisen vähän aikaa ennen tapahtumia. Oikeudenkäynnissä esiin nousseiden tietojen perusteella heidän parisuhteeseensa liittyi myös vakavia ristiriitoja ja epäluottamusta.

Lehtisaaren tragedia alkoi jo ennen henkirikosta

Lehtisaaren rikoskokonaisuus ei alkanut vasta huhtikuun 2023 ampumisesta. Oikeudessa käsiteltiin myös tammikuussa 2023 tapahtuneita tekoja, joissa sama 27-vuotias mies joutui vakavan väkivallan kohteeksi.

Uhria pahoinpideltiin rajusti asunnossa. Häntä lyötiin ja hänen kehoonsa aiheutettiin vammoja. Oikeuden mukaan tapahtumiin liittyi myös pakottamista.

Yksi rikoskokonaisuuden keskeisistä seikoista oli noin 12 000 euron arvoinen auto. Uhrin katsottiin joutuneen väkivallan ja painostuksen seurauksena luopumaan auton omistuksesta.

Tapahtumat osoittivat, ettei myöhemmin tapahtunut ampuminen ollut täysin irrallinen välikohtaus. Uhrin ja tapaukseen liittyneiden henkilöiden välillä oli jo aiemmin ollut vakavia konflikteja.

Amanda Kausten rooli tammikuun väkivallassa

Naisen roolia tammikuun tapahtumissa käsiteltiin yksityiskohtaisesti Helsingin käräjäoikeudessa.

Oikeuden arvion mukaan hän ei ollut väkivallan päätekijä, mutta hänen käyttäytymisensä osoitti hänen hyväksyneen osan uhrin kohtelusta. Oikeudessa käsiteltiin esimerkiksi sitä, että nainen pyyhki uhrista vuotanutta verta ja käski tätä pysymään paikoillaan.

Hänen oikeudellinen vastuunsa erosi siksi merkittävästi Sakari Kausteen vastuusta.

Nainen sai myöhemmin tuomion muun muassa avunannosta törkeään pahoinpitelyyn ja pakottamiseen liittyneistä teoista. Kaikki syyttäjän esittämät vakavammat rikosnimikkeet eivät kuitenkaan johtaneet hänen osaltaan tuomioon.

Pelko myrkyttämisestä johti hotelliin pakenemiseen

Oikeudenkäynnin aikana julkisuuteen tuli myös tietoja naisen ja hänen puolisonsa vaikeasta suhteesta.

Nainen oli kertomusten mukaan lähtenyt helmikuussa 2023 hotelliin, koska hän pelkäsi aviomiehensä yrittävän myrkyttää hänet. Väite kuvasi suhteen sisällä vallinnutta voimakasta epäluottamusta.

On kuitenkin tärkeää erottaa pelko todistetusta tapahtumasta. Oikeudessa ei todettu Sakari Kausteen todella yrittäneen myrkyttää vaimoaan.

Myöhemmin esitettiin myös näkemyksiä siitä, että naisen epäilyksiä olisi voitu lietsoa ulkopuolelta. Siksi tapahtumaa voidaan kuvata hänen kokemanaan pelkona, ei vahvistettuna myrkytysyrityksenä.

Mitä Lehtisaaressa tapahtui huhtikuussa 2023?

Rikoskokonaisuuden traagisin vaihe tapahtui 14. huhtikuuta 2023 Helsingin Lehtisaaressa.

27-vuotias mies oli jälleen asunnossa, jossa Sakari Julius Kauste asui vaimonsa kanssa. Tilanne päättyi siihen, että Kauste ampui miestä pistoolilla päähän lähietäisyydeltä.

Uhri kuoli ampumisessa.

Tapaus muuttui entistä erikoisemmaksi sen vuoksi, ettei hätäkeskukseen ilmoitettu tapahtuneesta välittömästi. Hätäilmoitus tehtiin vasta kaksi päivää myöhemmin, 16. huhtikuuta.

Sakari Kauste soitti tuolloin itse hätäkeskukseen ja kertoi ampuneensa miestä.

Miksi hätäilmoitusta viivytettiin?

Kahden päivän viive ampumisen ja hätäilmoituksen välillä herätti runsaasti kysymyksiä sekä rikostutkinnassa että julkisuudessa.

Kun viranomaiset saapuivat asuntoon, 27-vuotias mies oli kuollut. Viiveellä oli myöhemmin merkitystä myös naista koskeneessa rikosoikeudellisessa arvioinnissa.

Hän sai tuomion muun muassa pelastustoimen laiminlyönnistä.

Tapaus osoitti, kuinka monimutkaisesta rikoskokonaisuudesta oli kyse. Oikeudessa ei arvioitu ainoastaan itse ampumista vaan myös sitä, mitä asunnossa tapahtui ennen kuolemaa ja sen jälkeen.

Sakari Julius Kausteen tuomio

Helsingin käräjäoikeus antoi ratkaisunsa kesällä 2023.

Sakari Julius Kauste tuomittiin 10 vuoden ja 10 kuukauden vankeuteen taposta ja useista muista rikoksista.

Tässä yhteydessä on tärkeää käyttää oikeaa rikosnimikettä. Kauste tuomittiin taposta, ei murhasta.

Tapon ja murhan välillä on Suomen rikoslaissa merkittävä ero. Murha edellyttää erityisiä ankaroittavia olosuhteita, kun taas tappo on tahallinen henkirikos ilman murhan tunnusmerkistön täyttymistä.

Kauste kiisti oikeudessa syyllistyneensä tahalliseen tappoon ja väitti aseen lauenneen vahingossa. Käräjäoikeus ei hyväksynyt hänen selitystään.

Amanda Kausten tuomio

Tapaukseen liittynyt nainen ei saanut tuomiota 27-vuotiaan miehen tappamisesta.

Hänet tuomittiin yhden vuoden, kahden kuukauden ja 15 päivän ehdolliseen vankeuteen sekä oheissakkoon.

Tuomioon liittyi muun muassa:

  • avunanto törkeään pahoinpitelyyn
  • avunanto pakottamiseen
  • pelastustoimen laiminlyönti
  • ampuma-aserikos
  • huumausaineen käyttörikos

Naisen vastuu oli siis vakava, mutta oikeudellisesti selvästi eri tasolla kuin Sakari Kausteen.

Tästä syystä on harhaanjohtavaa kuvata häntä Lehtisaaren henkirikoksen tekijäksi. Hän oli rikoskokonaisuudessa osallinen ja sai siitä rikostuomion, mutta itse tappotuomio annettiin Sakari Kausteelle.

Vakavat syytteet eivät kaikki johtaneet tuomioon

Keväällä 2023 naista epäiltiin ja myöhemmin syytettiin myös erittäin vakavista rikoksista.

Näihin kuuluivat muun muassa törkeään ryöstöön, vapaudenriistoon ja seksuaaliseen kajoamiseen liittyneet rikosepäilyt.

Rikosprosessia seurattaessa on kuitenkin olennaista erottaa toisistaan epäily, syyte ja lainvoimainen tuomio.

Kaikista naiseen kohdistuneista alkuperäisistä rikosnimikkeistä ei tullut tuomiota. Käräjäoikeus arvioi hänen osuutensa osassa tapahtumia syyttäjän vaatimuksia lievemmäksi.

Siksi aiheesta kirjoitettaessa ei ole oikein todeta hänen syyllistyneen kaikkiin tutkinnan aikana esillä olleisiin rikoksiin.

Kolmas henkilö sai myös vankeustuomion

Lehtisaaren rikosvyyhdissä oli mukana myös kolmas henkilö, Anssi Paavo Robert Penttala.

Hän sai kahden vuoden ja kahden kuukauden vankeusrangaistuksen muun muassa törkeästä pahoinpitelystä ja muista tammikuun tapahtumiin liittyneistä rikoksista.

Kolmannen henkilön mukanaolo osoittaa, että kyse ei ollut yksinkertaisesti avioparin ja uhrin välisestä riidasta.

Kokonaisuuteen liittyi useita henkilöitä, erilaisia tekoja ja eri ajankohtina tapahtunutta väkivaltaa. Tämä oli yksi syy siihen, miksi rikosoikeudenkäynnistä muodostui laaja ja paljon seurattu.

Miksi Lehtisaaren rikos herätti niin paljon huomiota?

Tapauksessa yhdistyi useita suomalaisia kiinnostaneita elementtejä.

Ensimmäinen oli rikoksen vakavuus. Nuori mies oli joutunut jo aiemmin rajun väkivallan kohteeksi ja kuoli lopulta ampumiseen.

Toinen kiinnostusta lisännyt asia oli tapahtumapaikka. Helsingin Lehtisaari tunnetaan arvokkaista asunnoista ja rauhallisesta ympäristöstä, joten vakava henkirikos alueella herätti voimakasta huomiota.

Kolmas tekijä oli tapaukseen liittyneen naisen varakas perhetausta. Mediassa häntä kuvattiin perijättäreksi, mikä lisäsi rikosvyyhdin ympärille syntynyttä kiinnostusta.

Rikoksen ytimessä ei kuitenkaan ollut varallisuus tai julkisuus, vaan 27-vuotiaan miehen kuolemaan johtanut vakava väkivaltakierre.

Amanda Kausten kuolema helmikuussa 2024

Lehtisaaren rikoskokonaisuus sai uuden järkyttävän käänteen alkuvuodesta 2024.

Helmikuussa 2024 medialle vahvistettiin, että tapauksessa tuomittu 34-vuotias nainen oli kuollut.

Hänen asianajajansa vahvisti tiedon, mutta ei kertonut kuoleman olosuhteista tarkemmin. Omaisten pyynnöstä myöskään muita yksityiskohtia ei julkaistu.

Nainen kuoli siis alle vuosi Lehtisaaren henkirikoksen jälkeen.

Kuoleman ajankohta herätti paljon kiinnostusta, koska rikosprosessin jatko oli vielä kesken.

Mikä oli Amanda Kausten kuolinsyy?

Tästä ei ole saatavilla vahvistettua julkista tietoa.

Perhe tai viranomaiset eivät ole kertoneet tarkkaa kuolinsyytä, eikä myöskään naisen asianajaja kommentoinut asiaa yksityiskohtaisesti.

Internetissä kuolemasta on esitetty erilaisia teorioita, mutta niitä ei voida pitää luotettavina ilman virallista vahvistusta.

Siksi vastuullinen vastaus kysymykseen Amanda Kauste kuolinsyy on yksinkertainen:

Kuolinsyytä ei ole julkisesti vahvistettu.

Kaikki tätä pidemmälle menevät väitteet ovat spekulaatiota.

Kuolema vaikutti myös oikeusprosessiin

Kesän 2023 käräjäoikeuden ratkaisut eivät olleet alkuvaiheessa lopullisia, ja rikoskokonaisuuden käsittelyn oli tarkoitus jatkua oikeusjärjestelmässä.

Naisen kuolema helmikuussa 2024 muutti hänen oman rikosprosessinsa tilanteen olennaisesti.

Henkilön kuoltua häneen kohdistuvaa rikosoikeudellista prosessia ei voida jatkaa samalla tavalla kuin elossa olevan vastaajan kohdalla.

Tästä syystä hänen tarinansa päättyi ennen kuin kaikki rikosasian jatkovaiheet olisivat voineet tulla hänen osaltaan normaalisti käsitellyiksi.

Amanda Kauste ja Sakari Kauste

Amanda Kauste -hakuihin liittyy usein myös nimi Sakari Kauste.

Sakari Julius Kauste oli naisen aviomies ja Lehtisaaren henkirikoksen päätekijä oikeuden mukaan.

Hän sai lähes 11 vuoden vankeusrangaistuksen taposta ja muista rikoksista.

Naisen ja Kausteen suhde oli oikeudenkäyntitietojen perusteella vaikea ja ristiriitainen. Nainen oli ennen henkirikosta jopa lähtenyt pois yhteisestä kodista pelätessään miehensä voivan vahingoittaa häntä.

Samaan aikaan hän oli itse mukana rikoskokonaisuudessa, joka johti hänen omaan ehdolliseen vankeustuomioonsa.

Juuri tämä ristiriita tekee tapauksesta poikkeuksellisen monimutkaisen.

Amanda Kauste -tapauksen aikajana

Tapauksen keskeiset tapahtumat voidaan tiivistää seuraavasti:

  • Tammikuu 2023: 27-vuotias mies joutuu vakavan pahoinpitelyn ja pakottamisen kohteeksi Lehtisaaressa.
  • Helmikuu 2023: nainen lähtee hotelliin pelätessään miehensä yrittävän myrkyttää hänet.
  • 14. huhtikuuta 2023: Sakari Julius Kauste ampuu 27-vuotiaan miehen kuolettavasti.
  • 16. huhtikuuta 2023: hätäkeskukseen ilmoitetaan tapahtuneesta.
  • Huhtikuu 2023: naiseen kohdistuu lisää vakavia rikosepäilyjä.
  • Kesä 2023: Helsingin käräjäoikeus käsittelee laajaa rikoskokonaisuutta.
  • 19. heinäkuuta 2023: Sakari Kauste tuomitaan 10 vuoden ja 10 kuukauden vankeuteen.
  • Heinäkuu 2023: nainen saa vuoden, kahden kuukauden ja 15 päivän ehdollisen vankeusrangaistuksen.
  • Helmikuu 2024: 34-vuotiaan naisen kuolema vahvistetaan medialle.

Mitä Amanda Kauste -tapauksesta tiedetään varmasti?

Tapauksen ympärillä liikkuu verkossa paljon tietoa, mutta kaikkia väitteitä ei ole vahvistettu.

Varmasti tiedetään, että Lehtisaaressa ammuttiin 27-vuotias mies kuoliaaksi huhtikuussa 2023.

Sakari Julius Kauste tuomittiin taposta ja muista rikoksista 10 vuoden ja 10 kuukauden vankeuteen.

Tapaukseen liittynyt 34-vuotias nainen sai ehdollisen vankeustuomion useista muista rikoksista, mutta häntä ei tuomittu itse taposta.

Hänen kuolemansa vahvistettiin helmikuussa 2024.

Sen sijaan hänen tarkkaa kuolinsyytään ei ole julkaistu.

Miksi Amanda Kauste tragedia kiinnostaa suomalaisia edelleen?

Hakusanat kuten Amanda Kauste, Amanda Kauste tragedia, Amanda Kauste rikos, Amanda Kauste kuolinsyy ja Lehtisaaren tappo kiinnostavat edelleen, koska tapauksessa jäi julkisuuden näkökulmasta avoimia kysymyksiä.

Rikoskokonaisuus oli myös poikkeuksellisen dramaattinen. Siihen liittyi aikaisempaa väkivaltaa, arvokkaan omaisuuden luovuttamiseen kohdistunutta pakottamista, henkirikos, useita epäiltyjä sekä myöhemmin yhden keskeisen henkilön äkillinen kuolema.

Samalla tapaus muistuttaa siitä, kuinka nopeasti yksityinen elämä voi muuttua osaksi valtakunnallista rikosuutisointia.

Vastuullisessa käsittelyssä rikoksen uhri ja oikeuden vahvistamat tapahtumat pitäisi kuitenkin pitää keskiössä sensaatiohakuisten yksityiskohtien sijaan.

Amanda Kauste – tragedia, rikos ja kohtalokas loppu tiivistettynä

Amanda Kauste tragedia, rikos ja kohtalokas loppu kuvaa Lehtisaaren rikosvyyhtiä, jossa useiden kuukausien väkivalta päättyi 27-vuotiaan miehen kuolemaan huhtikuussa 2023.

Sakari Julius Kauste tuomittiin taposta lähes 11 vuoden vankeuteen. Hänen vaimonsa sai ehdollisen vankeustuomion omaan toimintaansa liittyvistä rikoksista, mutta häntä ei tuomittu henkirikoksesta.

Alle vuotta myöhemmin, helmikuussa 2024, tapaukseen liittyneen naisen kerrottiin kuolleen vain 34-vuotiaana.

Hänen tarkkaa kuolinsyytään ei ole julkaistu, joten siihen liittyviä spekulaatioita ei tule esittää tosiasioina.

Lehtisaaren tapaus jäi suomalaisen rikoshistorian puhutuimpiin viime vuosien rikosvyyhteihin, koska siinä yhdistyivät pitkäkestoinen väkivalta, henkirikos, monimutkaiset henkilösuhteet, useat rikossyytteet ja lopulta yhden keskeisen henkilön varhainen kuolema.

Click to comment

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Rikokset

Tuomas Salminen – Valkeakosken murha, elinkautinen tuomio ja oikeusprosessi vuonna 2026

Published

on

Tuomas Salminen nousi valtakunnalliseen julkisuuteen toukokuussa 2024 tapahtuneen Valkeakosken henkirikoksen seurauksena. Rikoksen uhriksi joutui 15-vuotias tyttö, jonka kuolema järkytti paikallista yhteisöä ja herätti laajaa keskustelua nuorten turvallisuudesta, seksuaaliväkivallasta ja vakavien rikosten ennaltaehkäisystä.

Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi Salmisen elinkautiseen vankeuteen lokakuussa 2024. Turun hovioikeus vahvisti tuomion heinäkuussa 2025, ja joulukuussa 2025 korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa. Näin elinkautinen rangaistus sai lainvoiman.

Vuonna 2026 tapaus on edelleen ajankohtainen erityisesti uhrin läheisten kokemusten ja rikosoikeudellisen keskustelun vuoksi. Saara Salmisen julkaisema Vendi-kirja on nostanut esiin henkirikoksen pitkäaikaiset seuraukset.

Kuka on Tuomas Salminen?

Tuomas Sakari Matias Salminen on vuonna 2005 syntynyt suomalainen mies, joka tuomittiin Valkeakoskella tapahtuneesta murhasta ja törkeästä lapsenraiskauksesta.

Salminen oli rikoksen tekohetkellä 18-vuotias. Hän ei ollut ennen tapahtumia valtakunnallisesti tunnettu henkilö, vaan hänen nimensä tuli julkisuuteen rikostutkinnan ja oikeudenkäynnin yhteydessä.

Hänen koulutuksestaan, ammatistaan tai perhe-elämästään ei ole kattavasti vahvistettua julkista tietoa. Tapauksen kannalta keskeisiä ovat oikeudessa vahvistetut tapahtumat ja niiden perusteella annetut ratkaisut.

Tuomas Salmisen perustiedot

TietoSisältö
Koko nimiTuomas Sakari Matias Salminen
Syntymävuosi2005
Ikä vuonna 202620–21 vuotta
Rikoksen tapahtumapaikkaValkeakoski
Rikoksen päivämäärä25. toukokuuta 2024
Uhrin ikä15 vuotta
Käräjäoikeuden tuomio3. lokakuuta 2024
Hovioikeuden ratkaisu4. heinäkuuta 2025
Korkeimman oikeuden päätös11. joulukuuta 2025
RangaistusElinkautinen vankeus
Tuomion tilaLainvoimainen

Mitä Valkeakoskella tapahtui toukokuussa 2024?

Valkeakoskella tapahtui 25. toukokuuta 2024 vakava seksuaali- ja henkirikos. Uhrina oli 15-vuotias paikallinen tyttö, joka oli viettänyt iltaa ystäviensä kanssa ja oli palaamassa kotiin.

Oikeudessa vahvistettujen tapahtumien mukaan Salminen seurasi hänelle entuudestaan tuntematonta tyttöä ja pakotti tämän syrjäiseen paikkaan. Siellä hän syyllistyi törkeään lapsenraiskaukseen ja surmasi uhrin.

Tyttö ei palannut kotiin, minkä jälkeen läheiset alkoivat etsiä häntä. Hänet löydettiin myöhemmin kuolleena Valkeakosken Naakan alueelta.

Tapaus järkytti paikallisia asukkaita. Uhrin muistoksi tuotiin kukkia ja kynttilöitä, ja tapahtuneesta keskusteltiin laajasti eri puolilla Suomea.

Poliisi käynnisti rikostutkinnan ja otti Salmisen kiinni pian tapahtumien jälkeen.

Miten Tuomas Salmisen osallisuus selvitettiin?

Valkeakosken rikostutkinnassa poliisi käytti useita erilaisia tutkintamenetelmiä.

Keskeistä todistusaineistoa olivat valvontakameratallenteet, tekniset tutkimukset ja sähköiset tiedot. Niiden avulla tutkijat pystyivät selvittämään tapahtumien kulkua ja Salmisen liikkeitä rikosyön aikana.

Tutkinnassa käsiteltiin myös DNA-näytteitä ja muuta rikosteknistä aineistoa.

Lisäksi poliisi selvitti Salmisen aikaisempaa verkkokäyttäytymistä. Hänen tekemiään verkkohakuja ja julkaisuja tarkasteltiin myöhemmin oikeudenkäynnissä osana rikoksen suunnitelmallisuuden arviointia.

Todisteita arvioitiin kokonaisuutena. Oikeudenkäynnissä ratkaisevaa ei ollut yksittäinen verkkokirjoitus tai tallenne, vaan eri tietojen muodostama kokonaisuus.

Miksi Tuomas Salminen tuomittiin murhasta eikä taposta?

Yksi oikeusprosessin tärkeimmistä kysymyksistä oli henkirikoksen oikeudellinen luokittelu.

Suomen rikoslaissa tappo ja murha ovat eri rikosnimikkeitä. Murhasta tuomitseminen edellyttää tiettyjen laissa säädettyjen perusteiden täyttymistä sekä sitä, että teko on kokonaisuutena arvostellen törkeä.

Valkeakosken tapauksessa syyttäjä vaati Salmiselle rangaistusta taposta. Uhrin omaiset puolestaan vaativat tuomiota murhasta.

Pirkanmaan käräjäoikeus katsoi, että henkirikos oli tehty vakaasti harkiten. Arvioinnissa huomioitiin muun muassa rikosta edeltäneet tapahtumat, Salmisen verkkokäyttäytyminen ja teon kokonaiskulku.

Oikeus katsoi myös rikoksen kohdistumisen alaikäiseen uhriin ja seksuaalirikoksen yhteydessä tapahtuneen surmaamisen vaikuttaneen kokonaisarviointiin.

Tuomioistuimet eivät kuitenkaan katsoneet, että teko olisi täyttänyt rikoslain tarkoittaman erityisen raakuuden tai julmuuden perusteen.

Murhatuomio perustui vakaaseen harkintaan ja teon kokonaisvaltaiseen törkeyteen, ei siihen, että erityinen raakuus tai julmuus olisi erikseen näytetty toteen.

Pirkanmaan käräjäoikeuden tuomio vuonna 2024

Pirkanmaan käräjäoikeus antoi ratkaisunsa 3. lokakuuta 2024.

Tuomas Salminen tuomittiin elinkautiseen vankeuteen murhasta ja törkeästä lapsenraiskauksesta. Lisäksi hänet tuomittiin lasta seksuaalisesti esittävän kuvan hallussapidosta.

Viimeksi mainittu rikos koski aineistoa, joka ei liittynyt henkirikoksen uhriin.

Käräjäoikeuden ratkaisu herätti paljon huomiota, sillä tuomioistuin päätyi murhaan, vaikka syyttäjä oli vaatinut rangaistusta taposta.

Tuomioistuin arvioi itsenäisesti, mitä rikoslain säännöksiä oikeudessa näytettyyn tekoon sovelletaan.

Salmisen puolustus haki muutosta ratkaisuun, ja asia siirtyi Turun hovioikeuteen.

Turun hovioikeuden ratkaisu heinäkuussa 2025

Turun hovioikeus käsitteli Valkeakosken rikosta vuonna 2025 ja antoi ratkaisunsa 4. heinäkuuta.

Puolustus pyrki muuttamaan henkirikoksen oikeudellista luokittelua ja kyseenalaisti myös käräjäoikeuden käsittelyn puolueettomuuden.

Hovioikeus päätyi kuitenkin samaan lopputulokseen kuin käräjäoikeus. Sen mukaan Salminen oli syyllistynyt murhaan ja törkeään lapsenraiskaukseen.

Elinkautinen vankeusrangaistus pysyi voimassa.

Hovioikeus arvioi myös yksittäisiä todistusaineiston yksityiskohtia. Se ei hyväksynyt kaikkia käräjäoikeuden tekemiä johtopäätöksiä, mutta katsoi kokonaisnäytön riittävän murhatuomioon.

Myös käräjätuomareiden esteellisyyttä koskenut väite hylättiin.

Uhrin omaisille määrätyt korvaukset

Oikeudenkäynnissä ratkaistiin myös uhrin läheisille maksettavia korvauksia.

Käräjäoikeus määräsi Salmisen maksamaan kummallekin vanhemmalle 20 000 euroa kärsimyskorvausta.

Turun hovioikeus alensi korvaussumman 16 500 euroon kummallekin vanhemmalle. Uhrin kolmen sisaruksen kärsimyskorvaukset pysyivät ennallaan.

Hovioikeus perusteli ratkaisuaan korvauskäytännöllä ja sovellettavilla korvausperiaatteilla.

Korvausten määrääminen ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että tuomitulla olisi mahdollisuus maksaa summat. Tämä on yksi ongelmista, joita henkirikosten uhrien läheiset voivat kohdata rikosprosessin jälkeen.

Korkein oikeus ja lainvoimainen tuomio

Turun hovioikeuden päätöksen jälkeen Salmisen puolustus pyrki saamaan asian korkeimman oikeuden käsiteltäväksi.

Elokuussa 2025 julkisuudessa kerrottiin puolustuksen aikovan hakea valituslupaa. Viimeistään 18. syyskuuta 2025 valitus ja valituslupahakemus oli toimitettu korkeimmalle oikeudelle.

Hakemuksen täsmällistä jättöpäivää ei ole vahvistettu tässä yhteydessä.

Korkein oikeus ilmoitti 11. joulukuuta 2025, ettei se myönnä valituslupaa.

Päätöksen seurauksena hovioikeuden ratkaisu jäi pysyväksi.

Tuomas Salmisen elinkautinen vankeustuomio on siten lainvoimainen. Korkein oikeus ei käsitellyt rikoksen tapahtumia uudelleen varsinaisena valitusasiana.

Tuomas Salmisen oikeusprosessin aikajana

AjankohtaTapahtuma
25.5.2024Valkeakosken henkirikos tapahtui
Toukokuu 2024Poliisi otti Salmisen kiinni
Syyskuu 2024Rikosasian käsittely eteni käräjäoikeuteen
3.10.2024Käräjäoikeus tuomitsi Salmisen elinkautiseen
Kesäkuu 2025Turun hovioikeus käsitteli asiaa
4.7.2025Hovioikeus piti elinkautisen voimassa
Viimeistään syyskuussa 2025Puolustus oli toimittanut valituksen ja valituslupahakemuksen korkeimmalle oikeudelle
11.12.2025Korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa
2026Elinkautinen tuomio on lainvoimainen

Tuomas Salminen vuonna 2026 – mikä on hänen tilanteensa?

Vuonna 2026 Tuomas Salmisen keskeinen julkisesti vahvistettu oikeudellinen tilanne on lainvoimainen elinkautinen vankeusrangaistus.

Salminen on syntynyt vuonna 2005, joten hän täyttää vuoden 2026 aikana 21 vuotta. Hänen tarkkaa syntymäpäiväänsä ei ole luotettavasti vahvistettu julkisissa tiedoissa.

Hänen nykyisestä vankilasijoituksestaan tai päivittäisestä elämästään ei ole kattavaa vahvistettua tietoa.

Myöskään mahdollisista opinnoista, työtehtävistä tai henkilökohtaisista suunnitelmista ei ole perusteltua tehdä oletuksia.

Oikeudellinen tilanne on kuitenkin selvä: elinkautinen tuomio pysyy voimassa.

Voiko Tuomas Salminen vapautua elinkautisesta?

Suomessa elinkautinen vankeus ei automaattisesti tarkoita loppuelämän kestävää vankeutta.

Lainsäädäntö mahdollistaa elinkautisvangin ehdonalaisen vapauttamisen erillisen harkinnan perusteella.

Tavallisesti vapautuminen voi tulla mahdolliseksi aikaisintaan 12 vuoden vankeusajan jälkeen. Jos rikos on tehty alle 21-vuotiaana, vähimmäisaika on kymmenen vuotta.

Salminen oli rikoksen tekohetkellä 18-vuotias, joten häneen sovelletaan nuorempia rikoksentekijöitä koskevaa vähimmäisaikaa.

Kymmenen vuoden täyttyminen ei kuitenkaan tarkoita automaattista vapautumista.

Ehdonalaisesta vapauttamisesta päättää Helsingin hovioikeus, joka arvioi asiaa erikseen. Salmisen mahdollista vapautumisajankohtaa ei voida ennustaa luotettavasti.

Vendi – Valkeakosken rikoksen uhri

Valkeakosken henkirikoksen uhri oli 15-vuotias Vendi, jonka nimi tuli myöhemmin julkisuuteen hänen perheensä omasta aloitteesta.

Rikos vaikutti syvästi Vendin vanhempiin, sisaruksiin, ystäviin ja muuhun lähipiiriin.

Läheiset joutuivat käsittelemään äkillistä menetystä samanaikaisesti poliisitutkinnan, oikeudenkäyntien ja suuren julkisen huomion kanssa.

Vendin perhe on myöhemmin puhunut julkisuudessa erityisesti henkirikosten uhrien omaisten asemasta.

Keskustelussa ovat nousseet esiin kriisiapu, oikeusprosessin kuormittavuus, korvausten toteutuminen ja läheisten pitkäaikaisen tuen tarve.

Tapauksen käsittelyssä on tärkeää muistaa myös uhrin ihmisarvo ja kunnioittaa hänen läheistensä yksityisyyttä.

Saara Salmisen Vendi-kirja vuonna 2026

Maaliskuun 6. päivänä 2026 julkaistiin Saara Salmisen kirjoittama tietokirja Vendi – Jotta muut tytöt pääsisivät kotiin.

Saara Salminen on murhatun Vendin täti. Kirja käsittelee rikoksen vaikutuksia erityisesti uhrin perheen ja läheisten näkökulmasta.

Teoksessa tarkastellaan surua, seksuaaliväkivaltaa, oikeusprosessia sekä viranomaisten toimintaa rikoksen jälkeen.

Saara Salminen on ollut mukana myös Oikeutta Vendille -liikkeessä, joka tunnetaan myöhemmin nimellä V-Kollektiivi.

Lokakuussa 2026 kirja valittiin Kanava-tietokirjapalkinnon ehdokkaaksi.

Palkintoehdokkuus toi teokselle lisää näkyvyyttä ja nosti samalla esiin kysymyksen siitä, kuinka henkirikosten uhrien läheisiä voidaan auttaa paremmin.

Mitä Valkeakosken tapaus kertoo nuorten turvallisuudesta?

Valkeakosken henkirikos herätti Suomessa laajaa keskustelua erityisesti tyttöihin ja naisiin kohdistuvasta väkivallasta.

Rikoksentekijän aikaisempi verkkokäyttäytyminen nousi oikeudenkäynnissä esiin osana rikoksen suunnitelmallisuuden arviointia.

Yksittäisen tapauksen perusteella ei kuitenkaan voida tehdä yleisiä johtopäätöksiä kaikkien väkivaltarikosten taustoista.

Väkivallan ehkäiseminen edellyttää koulujen, sosiaalipalvelujen, terveydenhuollon ja poliisin yhteistyötä.

Uhkaavaan käyttäytymiseen puuttuminen, matalan kynnyksen avun saatavuus ja vakavasti otettavat turvallisuushuolet ovat tärkeä osa ennaltaehkäisyä.

Samalla on huolehdittava siitä, että rikosten uhrit ja heidän läheisensä saavat tarvitsemansa tuen myös oikeusprosessin päätyttyä.

Usein kysytyt kysymykset Tuomas Salmisesta

Kuka on Tuomas Salminen?

Tuomas Sakari Matias Salminen on vuonna 2005 syntynyt suomalainen mies, joka tuomittiin elinkautiseen vankeuteen Valkeakoskella tapahtuneesta murhasta ja törkeästä lapsenraiskauksesta.

Kuinka vanha Tuomas Salminen on?

Hän on syntynyt vuonna 2005 ja täyttää vuoden 2026 aikana 21 vuotta.

Milloin Valkeakosken murha tapahtui?

Rikos tapahtui 25. toukokuuta 2024 Valkeakoskella.

Milloin Tuomas Salminen tuomittiin elinkautiseen?

Pirkanmaan käräjäoikeus antoi elinkautisen vankeustuomion 3. lokakuuta 2024.

Muuttuiko tuomio hovioikeudessa?

Ei. Turun hovioikeus piti elinkautisen voimassa 4. heinäkuuta 2025. Osa omaisille määrätyistä korvauksista kuitenkin muuttui.

Onko Tuomas Salmisen tuomio lopullinen?

Kyllä. Korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa 11. joulukuuta 2025, joten hovioikeuden ratkaisu jäi lainvoimaiseksi.

Voiko Tuomas Salminen vapautua vankilasta?

Elinkautisvangin ehdonalainen vapautuminen on mahdollista erillisen oikeudellisen arvioinnin jälkeen. Salmisen kohdalla vähimmäisaika on kymmenen vuotta, mutta vapautuminen ei tapahdu automaattisesti.

Mikä on Vendi-kirja?

Vendi – Jotta muut tytöt pääsisivät kotiin on Saara Salmisen vuonna 2026 julkaisema tietokirja, joka käsittelee murhatun Vendin läheisten kokemuksia ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan seurauksia.

Yhteenveto

Tuomas Salminen tuomittiin Valkeakoskella 25. toukokuuta 2024 tapahtuneesta 15-vuotiaan Vendin murhasta ja törkeästä lapsenraiskauksesta.

Pirkanmaan käräjäoikeus määräsi hänelle elinkautisen vankeusrangaistuksen lokakuussa 2024. Turun hovioikeus piti tuomion voimassa heinäkuussa 2025, ja korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa joulukuussa 2025.

Vuonna 2026 tuomio on lainvoimainen. Oikeusprosessin rinnalla julkisessa keskustelussa ovat korostuneet uhrin läheisten kokemukset, seksuaaliväkivallan ehkäiseminen ja rikosten uhrien oikeudet.

Saara Salmisen vuonna 2026 julkaisema Vendi-kirja on nostanut esiin erityisesti sen, kuinka pitkään vakavan rikoksen seuraukset vaikuttavat läheisten elämässä.

Valkeakosken tapaus muistuttaa siitä, että henkirikoksen vaikutukset eivät pääty tuomioistuimen ratkaisuun. Oikeudellisen vastuun lisäksi tarvitaan pitkäjänteistä työtä väkivallan ehkäisemiseksi ja uhrien läheisten tukemiseksi.

Continue Reading

Rikokset

Milad Tadayyon – elämäntarina, rikoshistoria ja Puotilan ampumisen tapahtumat

Published

on

Milad Tadayyon oli iranilaistaustainen Suomessa asunut mies, joka nousi ensimmäisen kerran julkisuuteen vuonna 2007 osallistuessaan Mr. Finland -kilpailuun. Nuorena mallialalla mahdollisuuksia tavoitellut Tadayyon tuli myöhemmin tunnetuksi vakaviin rikoksiin liittyneestä oikeudenkäynnistä. Hänen elämänsä päättyi 23. marraskuuta 2022 Helsingin Puotilassa tapahtuneeseen ampumiseen.

Tadayyon oli kuollessaan 34-vuotias. Hänen kuolemansa herätti laajaa huomiota, sillä ampumisen taustalla käsiteltiin pitkäaikaista uhkailua, väitettyä kiristystä ja henkilöiden välisiä ristiriitoja. Tapausta seurannut oikeudenkäynti nosti esille kysymyksen siitä, miten suunnitelmallista henkirikosta arvioidaan Suomen rikoslain perusteella.

Milad Tadayyonin elämäntarinaan liittyy sekä vahvistettuja rikostuomioita että myöhempiä rikosepäilyjä. Näiden erottaminen toisistaan on tärkeää, jotta hänen henkilöhistoriastaan muodostuu mahdollisimman täsmällinen kuva.

Kuka oli Milad Tadayyon?

Milad Tadayyon syntyi vuonna 1988 Iranissa. Hän muutti myöhemmin Suomeen ja asui nuoruudessaan Hämeenlinnassa. Hänen julkisuudessa tunnettu henkilöhistoriansa alkaa käytännössä vuoden 2007 Mr. Finland -kilpailusta.

Tadayyonin lapsuudesta, koulutuksesta ja perhe-elämästä on saatavilla vain rajallisesti vahvistettua tietoa. Hänen myöhemmät elämänvaiheensa liittyivät muun muassa Helsingin ravintola- ja yökerhoympäristöön, jossa hän työskenteli järjestyksenvalvontatehtävissä.

Vuonna 2014 Tadayyonin nimi nousi valtakunnallisiin rikosuutisiin vakavan rikoskokonaisuuden vuoksi. Kahdeksan vuotta myöhemmin hänen kuolemansa Helsingin Puotilassa herätti jälleen laajaa julkista kiinnostusta.

Milad Tadayyon ja Mr. Finland -kilpailu vuonna 2007

Milad Tadayyon osallistui vuonna 2007 Helsingissä järjestettyyn Mr. Finland -kilpailuun. Hän oli tuolloin 18-vuotias ja edusti kilpailussa Hämeenlinnaa.

Kilpailun voitti Antti Rauvola, ensimmäiseksi perintöprinssiksi sijoittui Timo Jaaksi ja Tadayyon saavutti toisen perintöprinssin sijoituksen. Menestys toi hänelle näkyvyyttä suomalaisessa viihdejulkisuudessa.

Mr. Finland -kilpailu tarjosi osallistujille mahdollisuuden tavoitella mallialan töitä ja muita esiintymistehtäviä. Tadayyonin myöhemmästä mallinurasta ei kuitenkaan ole kattavaa luotettavaa dokumentaatiota.

Kilpailusijoitus jäi hänen tunnetuimmaksi viihdealan saavutuksekseen. Myöhemmässä uutisoinnissa hänen osallistumisensa kilpailuun mainittiin usein osana hänen henkilöhistoriaansa.

Työskentely Helsingin yöelämässä

2010-luvun alkupuolella Milad Tadayyon työskenteli järjestyksenvalvojana Helsingin yökerhoissa. Hänen kerrottiin toimineen muun muassa yökerho Namun ovimiehenä.

Järjestyksenvalvojan tehtäviin kuuluu turvallisuuden ylläpitäminen, häiriötilanteiden ratkaiseminen ja asiakkaiden suojeleminen. Työssä korostuvat harkintakyky sekä voimankäyttöä koskevien lakien noudattaminen.

Vuonna 2014 Tadayyonin nimi nousi esille rikoskokonaisuudessa, joka liittyi väkivaltaiseen velanperintään. Tapahtumat johtivat myöhemmin useista rikoksista määrättyyn ehdottomaan vankeusrangaistukseen.

Vuoden 2014 rikostapaus Espoossa

Toukokuussa 2014 tapahtunut rikoskokonaisuus liittyi noin 13 000 euron velkasaatavaksi kuvattuun vaatimukseen. Tapahtumat alkoivat, kun 18-vuotias mies joutui väkivaltaisen painostuksen kohteeksi.

Nuori mies oli aluksi sekoitettu toiseen henkilöön. Hänet kuitenkin pakotettiin auttamaan varsinaisen velanperinnän kohteen houkuttelemisessa tapaamiseen.

Tapaaminen järjestettiin Espoon Kivenlahdessa. Paikalle saapunutta miestä uhattiin teräaseella, hänen vapauttaan rajoitettiin ja häneltä anastettiin omaisuutta.

Rikosasia eteni Espoon käräjäoikeuteen, jossa käsiteltiin väkivaltaisen velanperinnän lisäksi huumausaine- ja liikennerikoksia.

Milad Tadayyon sai kolmen vuoden vankeustuomion

Espoon käräjäoikeus tuomitsi Tadayyonin joulukuussa 2014 kolmen vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen.

Tuomittuihin rikoksiin kuuluivat:

  • Törkeä ryöstö
  • Pakottaminen
  • Vapaudenriisto
  • Huumausainerikos
  • Törkeä huumausainerikos
  • Rattijuopumus
  • Kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta

Huumausainerikoksiin liittyi muun muassa noin tuhannen ekstaasitabletin hallussapito. Samassa rikoskokonaisuudessa toinen mies tuomittiin kahden vuoden ja yhdeksän kuukauden vankeusrangaistukseen.

Vuoden 2014 tuomio oli merkittävä käänne Tadayyonin elämässä. Se on kuitenkin pidettävä erillään myöhemmistä kiristysepäilyistä, joita tutkittiin hänen kuolemansa jälkeen.

Elämä vuoden 2014 rikostuomion jälkeen

Tadayyonin elämästä vuoden 2014 vankeustuomion jälkeen on saatavilla vain vähän luotettavaa julkista tietoa. Hänen mahdollisista työpaikoistaan, yritystoiminnastaan tai muista ammatillisista suunnitelmistaan ei ole kattavaa dokumentaatiota.

Hänen nimensä nousi uudelleen valtakunnalliseen julkisuuteen marraskuussa 2022. Tuolloin tapahtunut ampuminen johti laajaan poliisitutkintaan, jossa selvitettiin myös henkirikosta edeltäneitä tapahtumia.

Tutkinnan yhteydessä nousi esille epäilyjä pitkäaikaisesta kiristyksestä. Tadayyonin mahdollista osallisuutta näihin tekoihin ei kuitenkaan ratkaistu häntä koskevassa rikosoikeudenkäynnissä hänen kuolemansa jälkeen.

Milad Tadayyon ammuttiin Helsingin Puotilassa

Milad Tadayyon kuoli keskiviikkona 23. marraskuuta 2022 Helsingin Puotilassa. Ampuminen tapahtui päiväsaikaan venesataman läheisyydessä Meripellontien alueella.

Tadayyon oli sopinut tapaamisen Jari Kalervo Veijolan kanssa. Molemmat miehet saapuivat paikalle omilla autoillaan.

Veijola oli varautunut tapaamiseen ampuma-aseella ja suojaliivillä. Miesten noustua autoistaan hän ampui Tadayyonia ylävartaloon.

Tadayyon yritti paeta, mutta Veijola ampui häntä uudelleen selkään. Tadayyon menehtyi saamiinsa vammoihin tapahtumapaikalla.

Ampumisen jälkeen Veijola soitti itse hätäkeskukseen ja jäi odottamaan poliisin saapumista. Tapahtumasta käynnistyi henkirikostutkinta.

Puotilan ampumisen taustalla tutkittiin kiristysepäilyjä

Ampumisen tutkinnassa nousi esille epäily pitkäaikaisesta kiristyksestä. Poliisi selvitti, oliko Veijolaa painostettu maksamaan huomattavaa rahasummaa.

Veijola kertoi oikeudessa, että häneltä oli vaadittu noin 200 000 euroa velkana, jota hän piti perusteettomana. Hänen mukaansa uhkailu oli jatkunut kuukausia ja kohdistunut myös hänen läheisiinsä.

Poliisin esitutkinnassa epäiltiin, että Tadayyon ja toinen henkilö olivat osallistuneet Veijolaan kohdistuneeseen kiristyksen yritykseen.

Oliko Milad Tadayyon tuomittu kiristyksestä?

Tadayyonin mahdollista osallisuutta myöhempään kiristyskokonaisuuteen ei ratkaistu oikeudessa hänen kuolemansa jälkeen.

Helsingin käräjäoikeus käsitteli Veijolaan kohdistunutta uhkailua osana henkirikoksen taustaa. Oikeus huomioi painostuksen aiheuttaman pelon arvioidessaan ampumisen olosuhteita.

Tämä ei kuitenkaan merkinnyt sitä, että Tadayyon olisi saanut kiristystuomion. Poliisin rikosepäilyt, oikeudessa esitetyt kertomukset ja vahvistetut rikostuomiot ovat erillisiä asioita.

Jari Kalervo Veijolan oikeudenkäynti vuonna 2023

Puotilan ampumista käsiteltiin Helsingin käräjäoikeudessa keväällä 2023. Syyttäjä vaati Veijolalle elinkautista vankeusrangaistusta murhasta.

Veijola myönsi aiheuttaneensa Tadayyonin kuoleman mutta vetosi hätävarjeluun. Hänen puolustuksensa mukaan pitkäaikainen uhkailu oli aiheuttanut voimakasta pelkoa ja psyykkistä kuormitusta.

Oikeudenkäynnissä arvioitiin erityisesti ampumisen suunnitelmallisuutta, hätävarjelun edellytyksiä ja sitä, oliko teko kokonaisuutena niin törkeä, että se täyttäisi murhan tunnusmerkistön.

Käräjäoikeus tuomitsi Veijolan taposta

Helsingin käräjäoikeus antoi ratkaisunsa 22. toukokuuta 2023. Veijola tuomittiin taposta ja ampuma-aserikoksesta yhteensä kymmenen vuoden ja kuuden kuukauden vankeusrangaistukseen.

Käräjäoikeus katsoi henkirikoksen olleen vakaasti harkittu. Veijola oli valmistautunut tapaamiseen etukäteen ja pitänyt Tadayyonin surmaamista mahdollisena toimintavaihtoehtona.

Oikeus ei kuitenkaan pitänyt tekoa kokonaisuutena arvostellen murhan edellyttämällä tavalla törkeänä. Arvioinnissa huomioitiin pitkäaikaisen painostuksen aiheuttama pelko ja psyykkinen kuormitus.

Hätävarjeluun perustuvaa puolustusta ei hyväksytty. Käräjäoikeus katsoi, ettei aikaisempi uhkailu oikeuttanut ampumista tapahtumahetken olosuhteissa.

Miten Puotilan ampumisen oikeuskäsittely jatkui?

Käräjäoikeuden ratkaisun jälkeen asia eteni muutoksenhakuun. Tadayyonin omainen vaati, että Veijolan teko arvioitaisiin murhaksi eikä tapoksi.

Helmikuussa 2026 uutisoitiin Helsingin hovioikeuden käsittelevän henkirikosta koskevaa valitusta. Muutoksenhaun keskeinen kysymys oli, täyttikö ampuminen murhan tunnusmerkistön.

Omaisen puolella korostettiin teon suunnitelmallisuutta ja sitä, että Veijola oli ampunut myös pakenevaa Tadayyonia. Puolustus puolestaan painotti pitkäaikaisen uhkailun aiheuttamaa pelkoa.

Mitä hovioikeuden ratkaisusta tiedetään?

Heinäkuussa 2026 julkaistuksi kerrotussa toissijaisessa uutiselostuksessa ilmoitettiin, että Helsingin hovioikeus olisi pitänyt käräjäoikeuden tappotuomion ennallaan.

Alkuperäistä hovioikeuden ratkaisua ei kuitenkaan ole voitu riippumattomasti vahvistaa. Sen tarkkaa antopäivää, rangaistusta koskevaa lopputulosta tai mahdollista lainvoimaisuutta ei siksi voida esittää varmoina tietoina.

Vahvistettu ratkaisu on Helsingin käräjäoikeuden toukokuussa 2023 antama tuomio. Se ei kuitenkaan yksin kerro koko muutoksenhakuprosessin lopullista tulosta.

Milad Tadayyon ja United Brotherhood -yhteydet

Tadayyonin kuoleman jälkeen julkisuudessa käsiteltiin hänen yhteyksiään henkilöihin, joilla oli taustaa järjestäytyneessä rikollisuudessa.

Erityisesti United Brotherhood -rikollisjärjestön nimi nousi esille. Uutisoinnin mukaan Tadayyonilla oli yhteyksiä järjestön piirissä toimineisiin henkilöihin, mutta häntä ei kuvattu sen varsinaiseksi jäseneksi.

Yhteydet rikollisjärjestöön liittyviin henkilöihin eivät sellaisenaan osoita järjestön jäsenyyttä. Tadayyonin United Brotherhood -jäsenyyttä ei ole luotettavasti vahvistettu.

Myöskään Puotilan ampumista ei tule pitää järjestön toteuttamana tekona ilman sitä tukevaa näyttöä.

Milad Tadayyonin perhe ja yksityiselämä

Milad Tadayyonin yksityiselämästä on saatavilla huomattavasti vähemmän vahvistettua tietoa kuin hänen rikosasioistaan.

Hänen tiedetään olleen iranilaistaustainen ja asuneen nuoruudessaan Suomessa. Hämeenlinna liittyi hänen varhaiseen julkiseen henkilöhistoriaansa vuoden 2007 Mr. Finland -kilpailun kautta.

Hänen mahdollisesta puolisostaan, lapsistaan tai muista läheisistä perhesuhteistaan ei ole riittävästi luotettavaa julkista tietoa. Näistä asioista ei siksi ole perusteltua esittää tarkempia väitteitä.

Milad Tadayyonin elämän tärkeimmät tapahtumat

VuosiTapahtuma
1988Milad Tadayyon syntyi.
2007Hän sijoittui Mr. Finland -kilpailussa toiseksi perintöprinssiksi.
2014Hän oli osallisena väkivaltaiseen velanperintään liittyneessä rikoskokonaisuudessa.
2014Espoon käräjäoikeus tuomitsi hänet kolmen vuoden vankeusrangaistukseen.
2022Tadayyon ammuttiin kuoliaaksi Helsingin Puotilassa 23. marraskuuta.
2023Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Veijolan taposta ja ampuma-aserikoksesta.
2026Henkirikosta koskevasta hovioikeuskäsittelystä uutisoitiin. Ratkaisun lopullista oikeudellista tilaa ei ole vahvistettu.

Usein kysytyt kysymykset Milad Tadayyonista

Kuka oli Milad Tadayyon?

Milad Tadayyon oli iranilaistaustainen Suomessa asunut mies, joka tuli tunnetuksi vuoden 2007 Mr. Finland -kilpailusta. Myöhemmin hän sai vankeustuomion vakavista rikoksista.

Minkä ikäisenä Milad Tadayyon kuoli?

Milad Tadayyon kuoli 34-vuotiaana 23. marraskuuta 2022.

Missä Milad Tadayyon ammuttiin?

Hänet ammuttiin Helsingin Puotilassa venesataman läheisyydessä marraskuussa 2022.

Kuka ampui Milad Tadayyonin?

Tadayyonin ampui Jari Kalervo Veijola. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Veijolan vuonna 2023 taposta ja ampuma-aserikoksesta.

Oliko Milad Tadayyon mukana Mr. Finland -kilpailussa?

Kyllä. Hän osallistui kilpailuun vuonna 2007 ja sijoittui toiseksi perintöprinssiksi.

Mistä rikoksista Milad Tadayyon tuomittiin?

Vuonna 2014 hän sai kolmen vuoden vankeusrangaistuksen muun muassa törkeästä ryöstöstä, pakottamisesta, vapaudenriistosta ja huumausainerikoksista.

Oliko Milad Tadayyon United Brotherhoodin jäsen?

Tadayyonilla kerrottiin olleen yhteyksiä järjestön piirissä toimineisiin henkilöihin. Hänen varsinaista jäsenyyttään ei ole vahvistettu.

Oliko Milad Tadayyon tuomittu kiristyksestä?

Vuoden 2022 ampumisen taustalla tutkittuun kiristysepäilyyn liittyvää Tadayyonin mahdollista rikosoikeudellista vastuuta ei ratkaistu hänen kuolemansa jälkeen.

Yhteenveto

Milad Tadayyonin elämäntarina sisältää kolme merkittävää julkista vaihetta: vuoden 2007 Mr. Finland -kilpailun, vuoden 2014 rikostuomion ja marraskuussa 2022 tapahtuneen kuoleman Helsingin Puotilassa.

Hän tuli nuorena tunnetuksi mallikilpailusta, mutta myöhemmin hänen nimensä nousi esille vakavien rikosten vuoksi. Vuonna 2014 hän sai kolmen vuoden ehdottoman vankeusrangaistuksen.

Puotilan ampuminen johti laajaan rikostutkintaan ja oikeudenkäyntiin. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Jari Kalervo Veijolan vuonna 2023 taposta ja ampuma-aserikoksesta kymmenen vuoden ja kuuden kuukauden vankeuteen. Asiaan liittyi myöhemmin muutoksenhakua, jonka lopullista oikeudellista tilaa ei ole voitu vahvistaa.

Milad Tadayyonin henkilöhistoriaa tarkasteltaessa on tärkeää erottaa toisistaan vahvistetut rikostuomiot, poliisin tutkimat epäilyt ja oikeudenkäynneissä esitetyt kertomukset. Hänen aikaisempi rikoshistoriansa ei myöskään poistanut hänen oikeuttaan henkilökohtaiseen turvallisuuteen.

Continue Reading

Rikokset

Anneli Auer – Ulvilan surman arvoitus, oikeudenkäynnit ja elämä nykyään

Published

on

Anneli Auer on suomalainen nainen, jonka nimi liittyy yhteen Suomen tunnetuimmista ja pitkäkestoisimmista rikostapauksista. Hänen aviomiehensä Jukka S. Lahti surmattiin perheen kotona Ulvilassa joulukuussa 2006. Tapahtumasta alkoi poikkeuksellinen oikeusprosessi, joka on herättänyt keskustelua suomalaisen rikostutkinnan luotettavuudesta, oikeusturvasta ja oikeusjärjestelmän toiminnasta.

Auer joutui itse epäillyksi miehensä murhasta. Hänet tuomittiin kahdesti käräjäoikeudessa elinkautiseen vankeuteen, mutta Vaasan hovioikeus vapautti hänet murhasyytteestä vuonna 2015. Vapauttava ratkaisu jäi lainvoimaiseksi saman vuoden joulukuussa.

Auerin elämässä tapahtui uusi merkittävä oikeudellinen käänne vuonna 2026. Erillisen seksuaali- ja väkivaltarikosasian uudessa käsittelyssä syytteet hylättiin, ja pääasian vapauttava ratkaisu tuli lainvoimaiseksi toukokuussa 2026. Kaikki aiempiin pahoinpitelytuomioihin liittyneet oikeudelliset kysymykset eivät kuitenkaan ratkenneet samalla kertaa.

Mitä Anneli Auerin tapauksessa tapahtui, miksi oikeudenkäynnit jatkuivat vuosikymmeniä ja mitä hänen elämästään tiedetään nykyään?

Kuka on Anneli Auer?

Anneli Auer on vuonna 1965 syntynyt suomalainen nainen, joka nousi valtakunnalliseen julkisuuteen aviomiehensä henkirikoksen ja sitä seuranneiden oikeudenkäyntien vuoksi.

Ennen joulukuun 2006 tapahtumia Auer asui perheensä kanssa Ulvilassa Satakunnassa. Hänen aviomiehensä Jukka S. Lahti työskenteli henkilöstö- ja koulutusalan tehtävissä. Pariskunnalla oli neljä lasta.

Perheen elämä muuttui perusteellisesti, kun Lahti surmattiin heidän yhteisessä kodissaan.

Aluksi Aueria käsiteltiin rikoksen uhrina ja tapahtumien silminnäkijänä. Myöhemmin poliisin tutkintalinja muuttui, ja hänestä tuli keskeinen murhasta epäilty.

Anneli Auerin perustiedot

TietoYksityiskohdat
NimiAnneli Auer
Syntymävuosi1965
Ikä vuonna 202660–61 vuotta syntymäpäivästä riippuen
KansalaisuusSuomalainen
TunnetaanUlvilan surmasta ja oikeudenkäynneistä
Edesmennyt aviomiesJukka S. Lahti
LapsetNeljä
Ulvilan surma1. joulukuuta 2006
Murhasyytteen lopputulosLainvoimainen vapauttava ratkaisu vuonna 2015
Erillisen rikosasian uusi ratkaisuSyytteet hylättiin 29.4.2026
Pääasian oikeudellinen tilanneVapauttava ratkaisu lainvoimainen toukokuusta 2026

Ulvilan surma vuonna 2006 – mitä tapahtui?

Joulukuun 1. päivän vastaisena yönä vuonna 2006 Jukka S. Lahti joutui henkirikoksen uhriksi perheensä kodissa Ulvilan Vanhassakylässä.

Anneli Auer soitti hätäkeskukseen ja kertoi, että kotiin oli tunkeutunut ulkopuolinen mies, joka oli hyökännyt hänen aviomiehensä kimppuun.

Perheen lapset olivat tapahtuma-aikaan kotona.

Poliisin saavuttua paikalle Lahti löydettiin kuolleena. Myös Auer oli saanut vamman.

Hätäkeskuspuhelusta tuli myöhemmin yksi rikostutkinnan tärkeimmistä todistusaineistoista. Sen ääniä ja tapahtumien aikajärjestystä arvioitiin useissa oikeudenkäynneissä.

Miksi Ulvilan surma oli vaikea selvittää?

Tutkinnassa nousi esiin useita kysymyksiä, joihin eri osapuolet esittivät toisistaan poikkeavia tulkintoja.

Keskeisiä kysymyksiä olivat:

  • Oliko talossa ulkopuolinen hyökkääjä?
  • Mitä hätäkeskuspuhelun aikana tapahtui?
  • Mitä verijäljet ja muut tekniset havainnot osoittivat?
  • Kuinka luotettavia tapahtumiin liittyneet kertomukset olivat?
  • Riittikö todistusaineisto osoittamaan tietyn henkilön syyllisyyden?

Tutkinnan alkuvaiheessa poliisi etsi ulkopuolista tekijää. Myöhemmin epäilyt kohdistuivat Aueriin.

Ulvilan henkirikoksen tekijää ei ole saatu oikeudessa vahvistettua.

Miksi Anneli Aueria epäiltiin murhasta?

Vuonna 2009 poliisin tutkintalinja muuttui, ja Anneli Auerista tuli keskeinen epäilty aviomiehensä henkirikoksessa.

Syyttäjien näkemyksen mukaan ulkopuolista hyökkääjää ei ollut, vaan Auer oli itse surmannut Lahden.

Auer kiisti syyllisyytensä ja piti kiinni kertomuksestaan ulkopuolisesta tekijästä.

Oikeudenkäynneissä käsiteltiin laajasti hätäkeskustallennetta, tapahtumapaikan verijälkiä, kuulustelukertomuksia ja teknistä todistusaineistoa.

Ensimmäinen murhatuomio vuonna 2010

Satakunnan käräjäoikeus tuomitsi Auerin marraskuussa 2010 elinkautiseen vankeuteen murhasta.

Auer valitti ratkaisusta Vaasan hovioikeuteen, joka vapautti hänet murhasyytteestä heinäkuussa 2011.

Asia ei kuitenkaan päättynyt tähän.

Vuonna 2012 korkein oikeus palautti murha-asian uudelleen käräjäoikeuden käsiteltäväksi.

Joulukuussa 2013 käräjäoikeus tuomitsi Auerin toistamiseen elinkautiseen vankeuteen.

Myös tästä tuomiosta valitettiin.

Anneli Auerin vapauttava tuomio vuonna 2015

Helmikuun 19. päivänä 2015 Vaasan hovioikeus hylkäsi Aueria vastaan nostetun murhasyytteen.

Ratkaisu syntyi äänin 2–1.

Hovioikeuden mukaan syyttäjän esittämä todistusaineisto ei riittänyt osoittamaan Auerin syyllisyyttä rikosoikeudenkäynnissä vaadittavalla varmuudella.

Ratkaisussa korostui syyttömyysolettama, jonka mukaan syytettyä pidetään syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on näytetty toteen.

Syyttäjät hakivat hovioikeuden päätökseen valituslupaa korkeimmalta oikeudelta.

Korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa 18. joulukuuta 2015.

Näin Vaasan hovioikeuden vapauttava tuomio jäi lainvoimaiseksi.

Anneli Aueria ei ole lainvoimaisesti tuomittu Jukka S. Lahden murhasta. Ulvilan henkirikos on edelleen selvittämätön.

Anneli Auerin erillinen seksuaali- ja väkivaltarikosasia

Ulvilan henkirikosasian lisäksi Auer joutui erilliseen rikosoikeudenkäyntiin.

Syytteet liittyivät hänen lapsiinsa väitetysti kohdistuneisiin seksuaali- ja väkivaltarikoksiin.

Toisena syytettynä oli Auerin entinen miesystävä Jens Ihle, joka tunnettiin aikaisemmin nimellä Jens Kukka.

Vuonna 2013 Turun hovioikeus tuomitsi Auerin seitsemän vuoden ja kuuden kuukauden vankeusrangaistukseen. Ihle sai kymmenen vuoden vankeusrangaistuksen.

Molemmat kiistivät syyllistyneensä syytteissä kuvattuihin tekoihin.

Tuomiot perustuivat keskeisesti lasten aikaisempiin kertomuksiin sekä niitä tukeviksi tulkittuihin asiantuntijalausuntoihin.

Ratkaisut tulivat aikanaan lainvoimaisiksi, ja molemmat kärsivät heille määrätyt vankeusrangaistukset.

Lasten kertomukset muuttuivat myöhemmin

Auerin kolme nuorinta lasta kertoivat aikuisina, etteivät heidän aikaisemmat kertomuksensa väitetyistä seksuaalirikoksista pitäneet paikkaansa.

Muuttuneet kertomukset johtivat siihen, että aikaisempien tuomioiden luotettavuutta alettiin arvioida uudelleen.

Auer ja Ihle hakivat tuomioidensa purkamista korkeimmalta oikeudelta.

Tämä käynnisti uuden vaiheen pitkään jatkuneessa oikeusprosessissa.

Korkein oikeus purki tuomioita vuonna 2024

Joulukuun 5. päivänä 2024 korkein oikeus päätti purkaa aikaisempia rikostuomioita olennaisilta osin.

Asia palautettiin Varsinais-Suomen käräjäoikeuden käsiteltäväksi.

Päätöksen perusteena oli erityisesti uusi selvitys, joka liittyi asianomistajien muuttuneisiin kertomuksiin.

Tuomioiden purkaminen oli merkittävä oikeudellinen käänne, sillä lainvoimaisia ratkaisuja voidaan purkaa vain laissa säädetyillä perusteilla.

Kaikkia aikaisempia pahoinpitelytuomioita ei purettu

Korkeimman oikeuden ratkaisu ei kuitenkaan kumonnut kaikkia aikaisempia tuomioita.

Kolme pahoinpitelytuomiota jäi purkamispäätöksen ulkopuolelle.

Tämä yksityiskohta nousi myöhemmin merkittäväksi vuoden 2026 oikeudenkäynnissä.

Tuomioiden osittainen purkaminen ja uuden oikeudenkäynnin vapauttava ratkaisu olivat erillisiä oikeudellisia tapahtumia.

Anneli Auerin oikeudenkäynti vuonna 2026

Varsinais-Suomen käräjäoikeus käsitteli rikosasiaa uudelleen vuosina 2025–2026.

Oikeudenkäynnissä arvioitiin alkuperäisiä kertomuksia, lääketieteellistä näyttöä ja myöhemmin esitettyä todistusaineistoa.

Huhtikuun 29. päivänä 2026 käräjäoikeus antoi ratkaisunsa.

Käräjäoikeus hylkäsi kaikki uudelleen käsittelemänsä Anneli Aueria ja Jens Ihleä vastaan nostetut syytteet.

Oikeuden mukaan alkuperäiset kertomukset eivät saaneet riittävää tukea muusta luotettavasta todistusaineistosta.

Uusi todistelu puolestaan tuki asianomistajien myöhempiä kertomuksia siitä, etteivät syytteissä kuvatut tapahtumat olleet toteutuneet.

Valittiko syyttäjä vuoden 2026 ratkaisusta?

Valtakunnansyyttäjä Ari-Pekka Koivisto ilmoitti 28. toukokuuta 2026, ettei syyttäjälaitos valita Varsinais-Suomen käräjäoikeuden ratkaisusta siltä osin kuin uudelleen käsitellyt seksuaalirikos-, pahoinpitely- ja laitonta uhkausta koskevat syytteet oli hylätty.

Näiltä osin vapauttava ratkaisu jäi lainvoimaiseksi.

Syyttäjä päätti kuitenkin hakea hovioikeudelta jatkokäsittelylupaa kolmeen aikaisemmin purkamatta jääneeseen pahoinpitelytuomioon liittyvissä kysymyksissä.

Lisäksi muutoksenhaku koski oikeudenkäyntiavustajien palkkioita.

Pääasian vapauttava ratkaisu oli siis lopullinen, mutta kaikkia erillisiä oikeudellisia kysymyksiä ei ratkaistu samalla kertaa.

Anneli Auerin perhe ja lapset

Anneli Auerilla ja hänen edesmenneellä aviomiehellään Jukka S. Lahdella on neljä yhteistä lasta.

Perheen elämä muuttui perusteellisesti vuoden 2006 henkirikoksen seurauksena.

Lasten elämään vaikuttivat isän kuoleman lisäksi äitiä koskeneet rikostutkinnat, oikeudenkäynnit ja laaja julkinen huomio.

Erillisessä rikosasiassa lasten kertomuksilla oli keskeinen merkitys.

Myöhemmin muuttuneet kertomukset johtivat lopulta aikaisempien tuomioiden uudelleenarviointiin.

Lasten nykyisestä yksityiselämästä ei kuitenkaan ole perusteltua esittää oletuksia.

Anneli Auer nykyään – mitä hänelle kuuluu vuonna 2026?

Anneli Auer nousi jälleen valtakunnalliseen julkisuuteen keväällä 2026, kun Varsinais-Suomen käräjäoikeus antoi vapauttavan ratkaisunsa.

Auer kommentoi päätöstä tyytyväisenä ja kuvasi pitkien oikeusprosessien vaikutuksia elämäänsä.

Hän on kertonut, että lähes 20 vuotta hänen elämästään on kulunut rikostutkintojen ja oikeudenkäyntien parissa.

Vuoden 2026 ratkaisu merkitsi huomattavaa muutosta hänen pitkään jatkuneessa oikeudellisessa tilanteessaan.

Mitä Anneli Auer tekee nykyään?

Auerin nykyisestä työstä tai ammatillisesta toiminnasta ei ole saatavilla kattavia vahvistettuja tietoja.

Viime vuosina hänen julkinen näkyvyytensä on liittynyt erityisesti oikeudenkäynteihin.

Myöskään hänen nykyisestä parisuhteestaan tai asumisjärjestelyistään ei ole perusteltua tehdä oletuksia.

Anneli Auerin oikeudenkäyntien aikajana

VuosiTapahtuma
2006Jukka S. Lahti surmattiin Ulvilassa
2009Anneli Aueria alettiin epäillä murhasta
2010Käräjäoikeus tuomitsi Auerin elinkautiseen
2011Vaasan hovioikeus vapautti hänet syytteestä
2012Korkein oikeus palautti murha-asian uuteen käsittelyyn
2013Käräjäoikeus antoi uuden elinkautistuomion
2013Erillisessä rikosasiassa annettiin vankeustuomio
2015Murhasyytteen vapauttava ratkaisu jäi lainvoimaiseksi
2024Korkein oikeus purki erillisen rikosasian tuomioita olennaisilta osin
2025Erillisen rikosasian uusi oikeudenkäynti
29.4.2026Käräjäoikeus hylkäsi uudelleen käsittelemänsä syytteet
28.5.2026Pääasian vapauttava ratkaisu jäi lainvoimaiseksi
28.5.2026Syyttäjä ilmoitti erillisestä muutoksenhausta

Miksi Anneli Auerin tapaus on merkittävä Suomen oikeushistoriassa?

Anneli Auerin oikeudenkäynnit ovat herättäneet keskustelua rikostutkinnan laadusta, todistusaineiston luotettavuudesta ja oikeusturvasta.

Poikkeuksellista on erityisesti oikeusprosessien pitkä kesto sekä se, että eri tuomioistuimet päätyivät samoihin tapahtumiin liittyvissä kysymyksissä erilaisiin johtopäätöksiin.

Tapauksen keskeisiä oikeudellisia periaatteita ovat:

  • Syyttömyysolettama: Syytettyä pidetään syyttömänä, kunnes syyllisyys on näytetty toteen.
  • Todistustaakka: Syyttäjän on esitettävä riittävä näyttö rikossyytteen tueksi.
  • Todistusaineiston luotettavuus: Kertomuksia ja asiantuntijalausuntoja on arvioitava kriittisesti.
  • Oikeus muutoksenhakuun: Tuomioistuimen ratkaisu voidaan saattaa ylemmän oikeusasteen arvioitavaksi.
  • Tuomion purkaminen: Lainvoimainen ratkaisu voidaan poikkeuksellisesti purkaa uuden selvityksen perusteella.

Tapaus osoittaa, miksi rikosepäily, aikaisempi tuomio, purettu ratkaisu ja lainvoimainen vapauttava tuomio on tärkeää erottaa toisistaan.

Usein kysytyt kysymykset Anneli Auerista

Kuka Anneli Auer on?

Anneli Auer on suomalainen nainen, joka tuli tunnetuksi aviomiehensä Jukka S. Lahden vuonna 2006 tapahtuneen henkirikoksen ja sitä seuranneiden oikeudenkäyntien vuoksi.

Kuinka vanha Anneli Auer on?

Anneli Auer on syntynyt vuonna 1965. Hän täyttää tai on täyttänyt 61 vuotta vuonna 2026.

Tuomittiinko Anneli Auer miehensä murhasta?

Auer tuomittiin käräjäoikeudessa kahdesti, mutta Vaasan hovioikeus vapautti hänet murhasyytteestä vuonna 2015. Vapauttava ratkaisu jäi lainvoimaiseksi.

Kuka surmasi Jukka S. Lahden?

Jukka S. Lahden henkirikoksen tekijää ei ole saatu oikeudessa vahvistettua. Ulvilan surma on edelleen selvittämätön.

Onko Anneli Auerilla lapsia?

Kyllä. Anneli Auerilla ja Jukka S. Lahdella on neljä yhteistä lasta.

Mitä Anneli Auerin oikeudenkäynnissä tapahtui vuonna 2026?

Varsinais-Suomen käräjäoikeus hylkäsi 29. huhtikuuta 2026 uudelleen käsittelemänsä syytteet Aueria ja Jens Ihleä vastaan.

Jäikö vuoden 2026 vapauttava ratkaisu lainvoimaiseksi?

Kyllä. Valtakunnansyyttäjä päätti 28. toukokuuta 2026 olla valittamatta pääasian vapauttavasta ratkaisusta.

Päättyivätkö kaikki oikeusprosessit vuonna 2026?

Pääasian vapauttava ratkaisu tuli lainvoimaiseksi, mutta kolmeen aikaisempaan pahoinpitelytuomioon ja oikeudenkäyntiavustajien palkkioihin liittyvät kysymykset jäivät erillisen muutoksenhaun kohteeksi.

Yhteenveto

Anneli Auerin elämä liittyy yhteen Suomen rikoshistorian poikkeuksellisimmista tapauksista.

Hänen aviomiehensä Jukka S. Lahti surmattiin Ulvilassa joulukuussa 2006. Auer joutui myöhemmin murhasta epäillyksi ja kävi läpi useita oikeudenkäyntejä.

Vaasan hovioikeus vapautti hänet murhasyytteestä vuonna 2015, ja ratkaisu jäi lainvoimaiseksi saman vuoden joulukuussa.

Erillinen seksuaali- ja väkivaltarikosasia sai puolestaan uuden käänteen, kun korkein oikeus purki aikaisempia tuomioita olennaisilta osin vuonna 2024. Huhtikuussa 2026 Varsinais-Suomen käräjäoikeus hylkäsi uudelleen käsittelemänsä syytteet.

Toukokuussa 2026 valtakunnansyyttäjä päätti olla valittamatta pääasian vapauttavasta ratkaisusta. Joitakin aikaisempiin pahoinpitelytuomioihin ja oikeudenkäyntikuluihin liittyviä kysymyksiä jäi kuitenkin erillisen muutoksenhaun kohteeksi.

Anneli Auerin tapaus muistuttaa siitä, kuinka tärkeää oikeusvaltiossa on syyttömyysolettama, luotettava todistusaineisto ja mahdollisuus korjata aikaisempia oikeudellisia ratkaisuja.

Continue Reading

Trending