Jarkko Siltakorpi on suomalainen luokanopettaja ja entinen suksihuollon ammattilainen, joka tunnetaan erityisesti ampumahiihdon maailmanmestarin Kaisa Mäkäräisen pitkäaikaisena puolisona. Hän työskenteli vuosien ajan suomalaisen huippu-urheilun taustalla ja oli tärkeässä roolissa Mäkäräisen kilpailuihin valmistautumisessa. Vaikka Siltakorpi tuli tunnetuksi urheilumaailman kautta, hänen yksityiselämänsä on pysynyt suurelta osin poissa julkisuudesta.

Monia suomalaisia kiinnostavat erityisesti Jarkko Siltakorven lapset, perhe, mahdollinen uusi puoliso ja nykyinen elämäntilanne. Kiinnostus kasvoi entisestään syyskuussa 2022, kun Kaisa Mäkäräinen kertoi heidän pitkän parisuhteensa päättyneen.

Siltakorven elämästä tunnetaan useita ammatillisia vaiheita, mutta hänen nykyisestä perhetilanteestaan on saatavilla vain rajallisesti vahvistettua tietoa. Hänen tarinansa kertoo myös suomalaisen huippu-urheilun vähemmän näkyvästä puolesta: ihmisistä, jotka tekevät tärkeää työtä menestyneiden urheilijoiden taustalla.

Kuka on Jarkko Siltakorpi?

Jarkko Siltakorpi on suomalainen opettaja ja suksihuollon asiantuntija, joka tuli tunnetuksi Kaisa Mäkäräisen henkilökohtaisena suksihuoltajana.

Hän työskenteli pitkään ampumahiihdon parissa aikana, jolloin Mäkäräinen kilpaili maailman huipulla. Siltakorven tehtäviin kuuluivat kilpailusuksien testaaminen, valitseminen ja voitelu erilaisiin lumiolosuhteisiin.

Suksihuoltajan työ on huomattavasti monipuolisempaa kuin ulkopuolinen saattaa kuvitella. Kilpailuissa jokainen yksityiskohta voi vaikuttaa hiihtovauhtiin, minkä vuoksi välineiden toimivuus on tärkeä osa urheilijan valmistautumista.

Siltakorpi ei kuitenkaan ole tunnettu pelkästään urheilun parista. Hän on myös luokanopettaja, ja opetustyö on ollut merkittävä osa hänen ammatillista elämäänsä.

Julkisuudessa hänen nimensä yhdistettiin pitkään Kaisa Mäkäräiseen, sillä he olivat sekä parisuhteessa että mukana samoissa urheilullisissa tavoitteissa.

Jarkko Siltakorpi – ikä, ammatti ja perustiedot

Jarkko Siltakorvesta on saatavilla tietoja erityisesti hänen urheilutaustastaan, ammatistaan ja aiemmasta parisuhteestaan.

Tieto	Jarkko Siltakorpi
Koko nimi	Jarkko Siltakorpi
Syntymävuosi	1973
Ikä vuonna 2026	52–53 vuotta
Kansalaisuus	Suomalainen
Ammatti	Luokanopettaja ja entinen suksihuoltaja
Tunnettu erityisesti	Kaisa Mäkäräisen pitkäaikaisena suksihuoltajana
Entinen puoliso	Kaisa Mäkäräinen
Parisuhteen kesto	Noin 15–16 vuotta
Eron ajankohta	Noin vuonna 2021
Eron julkistaminen	Syyskuu 2022
Lapset	Ei vahvistettua julkista tietoa
Nykyinen parisuhdetilanne	Ei julkisesti vahvistettu

Kansainvälisen hiihto- ja lumilautailuliiton FIS:n kilpailijatietojen mukaan Siltakorpi on syntynyt vuonna 1973. Hänen tarkkaa syntymäpäiväänsä ei ole vahvistettu julkisissa tiedoissa, joten lokakuussa 2026 hän on joko 52- tai 53-vuotias.

Siltakorvella on myös omaa kilpailutaustaa maastohiihdossa. FIS:n rekisterissä hänen seurakseen on merkitty Kurikan Ryhti.

Onko Jarkko Siltakorvella lapsia?

Yksi Siltakorpeen liittyvistä kiinnostavimmista kysymyksistä koskee hänen mahdollista perhettään.

Jarkko Siltakorven lapsista ei ole saatavilla luotettavasti vahvistettua julkista tietoa. Hän ei ole käsitellyt mahdollisia lapsiaan laajasti haastatteluissa eikä muutenkaan kertonut nykyisestä perhetilanteestaan yksityiskohtaisesti.

Hänen tunnetuin parisuhteensa oli Kaisa Mäkäräisen kanssa. He olivat yhdessä noin 15–16 vuotta, mutta heidän mahdollisista yhteisistä lapsistaan ei ole julkisesti vahvistettua tietoa.

On kuitenkin tärkeää ymmärtää, ettei julkisten tietojen puuttuminen automaattisesti tarkoita, ettei henkilöllä olisi lapsia.

Siltakorpi on pitänyt yksityiselämänsä pääosin omana tietonaan, eikä hänen perheeseensä liittyviä asioita ole perusteltua täydentää arvailuilla.

Oliko Jarkko Siltakorvella ja Kaisa Mäkäräisellä yhteisiä lapsia?

Siltakorven ja Mäkäräisen pitkän parisuhteen aikana heidän yhteinen elämänsä oli toisinaan esillä suomalaisissa tiedotusvälineissä.

Heistä julkaistiin haastatteluja, joissa käsiteltiin urheilijan kiireistä arkea, yhteistä asumista ja parisuhteen yhdistämistä työhön.

Vuonna 2019 julkaistuissa henkilöhaastatteluissa kerrottiin heidän yhteisestä kodistaan ja arkielämästään. Pariskunnan yhteisiä lapsia ei kuitenkaan vahvistettu näissä julkisissa esittelyissä.

Myöskään eron yhteydessä vuonna 2022 ei julkaistu vahvistettua tietoa yhteisistä lapsista.

Siksi kysymykseen voidaan vastata vain siten, ettei yhteisistä lapsista ole luotettavaa julkista vahvistusta.

Miksi Jarkko Siltakorven perheestä tiedetään niin vähän?

Siltakorven tunnettuus syntyi hänen ammatillisesta roolistaan suomalaisessa ampumahiihdossa.

Hän ei ole rakentanut uraansa viihdejulkisuuden, sosiaalisen median tai henkilökohtaisten elämäntapahtumien ympärille.

Vaikka hän esiintyi ajoittain televisiossa ja haastatteluissa, huomio kohdistui tavallisesti Mäkäräisen urheiluun ja Siltakorven tekemään huoltotyöhön.

Tämän vuoksi hänen yksityiselämästään on huomattavasti vähemmän tietoa kuin monista muista julkisuudessa tunnetuista suomalaisista.

Jarkko Siltakorpi ja Kaisa Mäkäräinen – pitkä parisuhde

Jarkko Siltakorven elämässä merkittävä vaihe oli hänen pitkä parisuhteensa Kaisa Mäkäräisen kanssa.

Mäkäräinen tunnetaan yhtenä Suomen menestyneimmistä ampumahiihtäjistä. Hän voitti urallaan maailmanmestaruuden ja kolme maailmancupin kokonaiskilpailua.

Siltakorpi työskenteli hänen suksihuoltajanaan, joten he viettivät paljon aikaa yhdessä myös työmatkoilla ja kilpailujen yhteydessä.

Pariskunnan arki poikkesi tavallisesta suomalaisesta perhe-elämästä. Kansainväliset kilpailumatkat, harjoitusleirit ja urheilijan aikataulut vaikuttivat siihen, millaista yhteistä aikaa oli mahdollista viettää.

Parisuhde alkoi ampumahiihdon ympärillä

Siltakorpi ja Mäkäräinen tutustuivat ampumahiihtomaailmassa.

Heidän välilleen muodostui vuosien mittaan suhde, jossa henkilökohtainen läheisyys ja ammatillinen yhteistyö kulkivat rinnakkain.

Mäkäräisen kilpailu-uran aikana Siltakorven vastuulla oli varmistaa, että hiihtovälineet toimivat mahdollisimman hyvin.

Työ vaati tarkkuutta, sillä ampumahiihdossa hiihtovauhti voi vaikuttaa merkittävästi lopputulokseen.

Siltakorpi oli mukana niin onnistumisissa kuin vaikeissa kilpailutilanteissa. Hänen tehtävänsä edellytti kykyä toimia paineen alla ja tehdä nopeasti päätöksiä muuttuvissa olosuhteissa.

Yhteistyö vaati keskinäistä luottamusta

Urheilijan ja suksihuoltajan välinen yhteistyö perustuu vahvasti luottamukseen.

Urheilijan on voitava keskittyä omaan suoritukseensa ja luottaa siihen, että välineet on valmisteltu asianmukaisesti.

Kun huoltaja on samalla oma puoliso, työasiat voivat kulkeutua helposti myös kotiin.

Siltakorven ja Mäkäräisen tapauksessa tämä teki heidän parisuhteestaan poikkeuksellisen.

Heidän oli löydettävä tasapaino ammattimaisen yhteistyön ja henkilökohtaisen elämän välillä.

Jarkko Siltakorpi ja Kaisa Mäkäräinen asuivat Joensuussa

Pariskunnan yhteinen koti sijaitsi Joensuun seudulla Pohjois-Karjalassa.

Mäkäräisen urheiluelämään kuului runsaasti matkustamista, joten koti oli tärkeä paikka kilpailukausien välillä.

Vuonna 2019 julkaistussa Ylen haastattelussa käsiteltiin heidän asumistaan ja tavallista arkeaan.

Pariskunta asui omakotitalossa, jossa he pystyivät viettämään rauhallista aikaa kiireisen urheiluelämän vastapainoksi.

Mäkäräinen kertoi haastatteluissa nauttivansa kotona olemisesta ja siitä, ettei jokaista päivää tarvinnut suunnitella kilpailujen tai harjoitusten ympärille.

Siltakorvelle yhteinen koti merkitsi myös mahdollisuutta irrottautua huoltotyön vaatimuksista.

Pitkään jatkuneen parisuhteen aikana he olivat rakentaneet yhteistä arkea, jossa urheilu oli läsnä mutta ei ainoa elämän osa-alue.

Jarkko Siltakorven ja Kaisa Mäkäräisen ero vuonna 2022

Siltakorven ja Mäkäräisen parisuhde päättyi noin vuonna 2021.

Ero tuli kuitenkin julkisuuteen vasta syyskuussa 2022, kun Mäkäräinen kertoi asiasta omalla Instagram-tilillään.

Hän vahvisti, että he olivat päättäneet suhteensa pitkän harkinnan jälkeen.

Mäkäräisen mukaan ero oli tapahtunut jo noin vuotta aikaisemmin, mutta he olivat halunneet käsitellä asiaa rauhassa ennen julkista ilmoitusta.

Miksi Jarkko Siltakorpi ja Kaisa Mäkäräinen erosivat?

Eron tarkkoja syitä ei ole kerrottu julkisuudessa yksityiskohtaisesti.

Mäkäräinen kuvaili eroa pitkän pohdinnan jälkeen tehdyksi ratkaisuksi.

Parisuhteen päättymiseen liittyviä yksityiskohtia ei ole tarpeen arvailla, sillä kumpikaan osapuoli ei ole julkisesti vahvistanut yhtä tiettyä syytä erolle.

Pitkän suhteen päättyminen voi olla monimutkainen elämäntilanne, johon vaikuttavat useat henkilökohtaiset tekijät.

Siltakorven ja Mäkäräisen kohdalla tiedetään varmasti vain se, mitä he ovat itse kertoneet julkisuuteen.

Milloin Jarkko Siltakorpi muutti pois yhteisestä kodista?

Mäkäräinen kertoi syyskuussa 2022, että Siltakorpi oli muuttanut pois heidän yhteisestä kodistaan keväällä 2022.

Muuton taustalla olivat hänen kertomansa mukaan työasiat.

Tämä on tärkeä yksityiskohta, sillä muuton ajankohta ja parisuhteen päättyminen eivät olleet sama asia.

Heidän suhteensa oli päättynyt jo noin vuotta ennen julkista eroilmoitusta.

Säilyivätkö entiset puolisot hyvissä väleissä?

Mäkäräinen kertoi eroilmoituksessaan, että he olivat säilyttäneet hyvät välit erosta huolimatta.

Hänen mukaansa elämä oli jatkunut vähitellen eteenpäin.

Tämä osoitti, että pitkän parisuhteen päättyminen ei hänen kertomansa perusteella johtanut täydelliseen välirikkoon.

Eron jälkeisen yhteydenpidon yksityiskohdista ei kuitenkaan ole saatavilla ajantasaista vahvistettua tietoa.

Jarkko Siltakorpi Yökylässä Maria Veitola -ohjelmassa

Yksi Siltakorven tunnetuimmista televisioesiintymisistä nähtiin vuonna 2021 MTV:n Yökylässä Maria Veitola -ohjelmassa.

Ohjelman juontaja Maria Veitola vieraili Kaisa Mäkäräisen kotona Joensuussa ja tapasi samalla hänen silloisen puolisonsa.

Jaksossa käsiteltiin Mäkäräisen urheilu-uraa, elämää kilpailujen ulkopuolella sekä pariskunnan yhteistä arkea.

Siltakorpi kertoi omasta roolistaan Mäkäräisen suksihuoltajana.

Hän kuvaili tehtäviään, joihin kuuluivat muun muassa kilpailusuksien testaaminen ja voitelu.

Ohjelma toi esille sen, kuinka suuri merkitys taustajoukoilla voi olla kansainvälisessä huippu-urheilussa.

Samalla katsojat pääsivät tutustumaan Siltakorpeen henkilökohtaisemmasta näkökulmasta.

Lokakuussa 2021 julkaistu ohjelmaan liittyvä uutisointi teki heidän yhteisestä arjestaan jälleen ajankohtaisen keskustelunaiheen.

Jarkko Siltakorpi luokanopettajana

Jarkko Siltakorven ammattitausta on monipuolisempi kuin hänen tunnetuin roolinsa ampumahiihdon parissa antaa ymmärtää.

Hän on myös luokanopettaja ja on työskennellyt opetusalalla.

Vuonna 2019 julkaistussa Eeva-lehden haastattelussa kerrottiin hänen palanneen luokanopettajan työhönsä.

Opetustyö toi Siltakorven arkeen erilaisen rytmin kuin kansainvälinen urheilumaailma.

Suksihuoltajan työssä aikataulut määräytyvät kilpailujen, harjoitusleirien ja sääolosuhteiden mukaan. Opettajan työ puolestaan seuraa koulun lukuvuotta ja päivittäisiä opetusaikatauluja.

Millainen yhteys opettajan työllä ja urheilulla on?

Vaikka luokanopettajan ja suksihuoltajan ammatit näyttävät erilaisilta, niissä on myös yhteisiä piirteitä.

Molemmissa tarvitaan järjestelmällisyyttä, kärsivällisyyttä ja kykyä ratkaista ongelmia.

Opettaja joutuu mukauttamaan toimintaansa oppilaiden tarpeiden mukaan, kun taas suksihuoltaja tekee päätöksiä muuttuvien kilpailuolosuhteiden perusteella.

Molemmissa tehtävissä korostuu myös vastuu omasta työstä.

Siltakorven nykyisestä opettajantyöstä tai mahdollisesta työnantajasta vuonna 2026 ei ole kuitenkaan vahvistettua julkista tietoa.

Jarkko Siltakorven ura suksihuollon ammattilaisena

Siltakorven tärkein julkinen ammatillinen rooli liittyy ampumahiihdon suksihuoltoon.

Kaisa Mäkäräisen menestysvuosina suomalaisten huomio kohdistui usein kilpailuihin, mutta onnistumisten taustalla tehtiin jatkuvasti työtä välineiden toimivuuden varmistamiseksi.

Suksihuoltajien työ alkaa usein kauan ennen kilpailun lähtölaukausta.

Suksia testataan, voidellaan ja vertaillaan olosuhteiden mukaan. Huoltajat seuraavat myös sääennusteita ja lumen ominaisuuksia.

Hyvä suksipari voi auttaa urheilijaa hiihtämään tehokkaasti, kun taas epäonnistunut välinevalinta voi vaikeuttaa kilpailusuoritusta.

Sotšin olympialaiset vuonna 2014

Siltakorven työ nousi julkiseen keskusteluun vuoden 2014 Sotšin talviolympialaisissa.

Mäkäräisen pikakilpailu ei sujunut odotusten mukaisesti, ja kilpailun jälkeen keskusteltiin myös suksien toimivuudesta.

Siltakorpi kommentoi huoltoon liittyneitä kysymyksiä julkisuudessa.

Tilanne havainnollisti sitä, kuinka suuri paine huoltohenkilöstöön voi kohdistua arvokilpailuissa.

Kontiolahden MM-kisat vuonna 2015

Vuoden 2015 Kontiolahden ampumahiihdon maailmanmestaruuskilpailut olivat suomalaisille erityisen merkittävä tapahtuma.

Kaisa Mäkäräinen saavutti normaalimatkalla pronssimitalin.

Kilpailun jälkeen Siltakorpi kommentoi Mäkäräisen suoritusta Ylelle ja oli selvästi tyytyväinen saavutukseen.

Kotikisojen mitali oli tärkeä onnistuminen koko suomalaiselle ampumahiihtoyhteisölle.

Siltakorven haastattelu kuvasti hänen läheistä suhdettaan Mäkäräisen urheilulliseen menestykseen ja pitkäaikaiseen yhteistyöhön.

Oliko Jarkko Siltakorpi itse hiihtäjä?

Jarkko Siltakorvella on myös omaa maastohiihtotaustaa.

Kansainvälisen hiihtoliiton kilpailijatietokannassa hänet on merkitty suomalaiseksi hiihtäjäksi.

Hänen seurakseen on ilmoitettu Kurikan Ryhti, ja rekisteristä löytyy aikaisempia maastohiihtokilpailujen tuloksia.

Esimerkiksi joulukuussa 2010 hän osallistui Kontiolahdella järjestettyyn FIS-tason kilpailuun.

Tämä tausta auttaa ymmärtämään hänen myöhempää osaamistaan suksihuollossa.

Oma hiihtokokemus voi antaa käytännön ymmärrystä siitä, miltä erilaiset sukset tuntuvat ladulla ja miten välineet toimivat vaihtelevissa olosuhteissa.

Siltakorven tunnetuin työurheilun parissa liittyy kuitenkin nimenomaan huoltotehtäviin eikä hänen omaan kilpailu-uraansa.

Onko Jarkko Siltakorvella uusi puoliso?

Kaisa Mäkäräisestä eroamisen jälkeen Siltakorven mahdollisesta uudesta parisuhteesta on esitetty kysymyksiä.

Hänen nykyisestä parisuhdetilanteestaan ei kuitenkaan ole luotettavasti vahvistettua julkista tietoa.

Siltakorpi ei ole kertonut laajasti henkilökohtaisista ihmissuhteistaan eron jälkeen.

Tämän vuoksi mahdollista uutta puolisoa ei voida nimetä eikä hänen parisuhdetilannettaan vahvistaa.

On tärkeää erottaa toisistaan julkisesti dokumentoidut elämäntapahtumat ja yksityiset asiat, joita henkilö ei ole itse kertonut.

Pitkän parisuhteen päättyminen ei automaattisesti tarkoita, että myöhemmistä ihmissuhteista pitäisi tulla julkisia.

Missä Jarkko Siltakorpi asuu nykyään?

Jarkko Siltakorpi asui aiemmin Kaisa Mäkäräisen kanssa Joensuun seudulla.

Pariskunnan yhteinen koti oli esillä myös mediassa, sillä Mäkäräinen kertoi ajoittain arjestaan kilpailukauden ulkopuolella.

Syyskuussa 2022 julkistetun eron yhteydessä kerrottiin, että Siltakorpi oli muuttanut pois yhteisestä kodista jo saman vuoden keväällä.

Hänen nykyisestä asuinpaikastaan ei ole kuitenkaan saatavilla riittävästi ajantasaista julkista tietoa.

Siksi ei ole perusteltua väittää hänen asuvan edelleen Joensuussa tai jollakin tietyllä muulla paikkakunnalla ilman luotettavaa vahvistusta.

Mitä Jarkko Siltakorpi tekee nykyään vuonna 2026?

Lokakuussa 2026 Jarkko Siltakorpi tunnetaan edelleen ennen kaikkea aiemmasta työstään ampumahiihdon suksihuollossa ja luokanopettajan ammatistaan.

Hänen ajankohtaisista työtehtävistään ei kuitenkaan ole julkaistu kattavia vahvistettuja tietoja.

Siltakorpi ei ole aktiivisesti esillä valtakunnallisessa viihde- tai urheilumediassa samalla tavalla kuin hänen entinen puolisonsa.

Tämän vuoksi hänen nykyinen arkensa on suurelta osin yksityistä.

Julkisesti tunnettu ura osoittaa kuitenkin hänen toimineen kahdella hyvin erilaisella alalla: suomalaisessa koulumaailmassa ja kansainvälisessä huippu-urheilussa.

Molemmat vaativat pitkäjänteisyyttä ja oman alan erityisosaamista.

Miksi Jarkko Siltakorven yksityiselämä kiinnostaa suomalaisia?

Siltakorpi tuli tunnetuksi aikana, jolloin Kaisa Mäkäräinen oli yksi Suomen seuratuimmista talviurheilijoista.

Mäkäräisen menestys kansainvälisissä kilpailuissa teki hänen taustajoukoistaan kiinnostavia myös suomalaisille urheilun seuraajille.

Siltakorven asema oli erityinen, koska hän oli samaan aikaan Mäkäräisen puoliso ja suksihuoltaja.

Pitkä parisuhde herätti kiinnostusta jo ennen eroa, sillä heidän yhteinen arkensa oli vahvasti sidoksissa urheiluun.

Vuoden 2022 eroilmoituksen jälkeen yleisö alkoi luonnollisesti pohtia myös sitä, miten entisten puolisoiden elämä jatkui.

Kiinnostus Siltakorven lapsiin ja mahdolliseen uuteen parisuhteeseen liittyy tähän taustaan.

Hänen tapauksessaan on kuitenkin muistettava, että julkinen tunnettuus ei tarkoita kaikkien henkilökohtaisten asioiden olevan yleisesti saatavilla.

Jarkko Siltakorven merkitys suomalaiselle ampumahiihdolle

Vaikka Siltakorpi tunnetaan usein Kaisa Mäkäräisen entisenä puolisona, hänen ammatillista panostaan ei pidä sivuuttaa.

Huippu-urheilijan menestys rakentuu monen ihmisen yhteistyöstä.

Valmentajat, fysioterapeutit, lääkärit, välineasiantuntijat ja huoltajat auttavat urheilijaa valmistautumaan kilpailuihin.

Suksihuoltajan työ voi olla erityisen tärkeää olosuhteissa, joissa lumen ominaisuudet muuttuvat nopeasti.

Siltakorpi teki tätä työtä Mäkäräisen uran menestysvuosina ja oli mukana niin onnistumisten kuin pettymysten hetkissä.

Hänen uransa muistuttaa siitä, että suomalaisen huippu-urheilun saavutusten taustalla toimii usein ammattilaisia, jotka eivät itse päädy palkintokorokkeelle.

Usein kysytyt kysymykset Jarkko Siltakorvesta

Onko Jarkko Siltakorvella lapsia?

Jarkko Siltakorven mahdollisista lapsista ei ole luotettavasti vahvistettua julkista tietoa. Myöskään hänen ja Kaisa Mäkäräisen yhteisistä lapsista ei ole vahvistettua tietoa.

Kuka on Jarkko Siltakorven entinen puoliso?

Jarkko Siltakorven entinen puoliso on suomalainen ampumahiihdon maailmanmestari Kaisa Mäkäräinen. He olivat yhdessä noin 15–16 vuotta ja olivat kihloissa.

Milloin Jarkko Siltakorpi ja Kaisa Mäkäräinen erosivat?

Pariskunnan suhde päättyi noin vuonna 2021. Mäkäräinen vahvisti eron julkisesti syyskuussa 2022.

Miksi Jarkko Siltakorpi ja Kaisa Mäkäräinen erosivat?

Eron täsmällisiä henkilökohtaisia syitä ei ole kerrottu julkisuudessa yksityiskohtaisesti. Mäkäräisen mukaan kyseessä oli pitkän harkinnan jälkeen tehty päätös.

Kuinka vanha Jarkko Siltakorpi on?

Jarkko Siltakorpi on syntynyt vuonna 1973. Hän täyttää 53 vuotta vuoden 2026 aikana.

Mikä on Jarkko Siltakorven ammatti?

Siltakorpi tunnetaan luokanopettajana ja entisenä suksihuollon ammattilaisena. Hänen tarkkaa nykyistä työtehtäväänsä ei ole vahvistettu julkisissa ajantasaisissa tiedoissa.

Onko Jarkko Siltakorvella uusi puoliso?

Hänen mahdollisesta uudesta puolisostaan tai nykyisestä parisuhdetilanteestaan ei ole saatavilla luotettavasti vahvistettua julkista tietoa.

Missä Jarkko Siltakorpi asuu?

Siltakorpi asui aiemmin Kaisa Mäkäräisen kanssa Joensuun seudulla. Hänen nykyistä asuinpaikkaansa ei ole vahvistettu luotettavissa ajantasaisissa julkisissa tiedoissa.

Oliko Jarkko Siltakorpi itse kilpahiihtäjä?

Kyllä. Kansainvälisen hiihtoliiton rekisteristä löytyy hänen aikaisempia maastohiihtokilpailujensa tuloksia. Hänen seurakseen on merkitty Kurikan Ryhti.

Mitä Jarkko Siltakorpi tekee vuonna 2026?

Hänen nykyisistä työtehtävistään tai yksityiselämänsä yksityiskohdista ei ole riittävästi vahvistettua ajantasaista julkista tietoa. Hänet tunnetaan edelleen erityisesti opettajan ja suksihuoltajan ammateista.

Yhteenveto – Jarkko Siltakorven lapset, perhe ja elämä eron jälkeen

Jarkko Siltakorpi on suomalainen luokanopettaja ja entinen suksihuollon ammattilainen, jonka nimi liittyy vahvasti Kaisa Mäkäräisen menestyksekkääseen ampumahiihtouraan.

Hän työskenteli vuosien ajan Mäkäräisen suksihuoltajana ja oli samalla tämän pitkäaikainen puoliso. Heidän noin 15–16 vuotta kestänyt parisuhteensa päättyi noin vuonna 2021, ja ero tuli julkisuuteen syyskuussa 2022.

Jarkko Siltakorven lapsista, mahdollisesta uudesta puolisosta tai nykyisestä perhetilanteesta ei ole luotettavasti vahvistettuja julkisia tietoja. Hänen yksityiselämänsä on pysynyt pääosin poissa julkisuudesta, eikä tiedon puuttumista pidä korvata oletuksilla.

Siltakorven elämässä on ollut kaksi merkittävää ammatillista osa-aluetta: opettajan työ ja suksihuolto kansainvälisessä ampumahiihdossa. Erityisesti hänen vuosien mittainen työnsä Mäkäräisen taustajoukoissa teki hänestä tunnetun suomalaisille urheilun seuraajille.

Vaikka hänen yksityiselämänsä herättää edelleen kiinnostusta, Siltakorven julkisesti tunnettu elämäntarina kertoo ennen kaikkea pitkästä ammatillisesta yhteistyöstä, huippu-urheilun vaatimuksista ja elämästä urheilumaailman kulissien takana.

Hänen esimerkkinsä muistuttaa siitä, että suurten urheilusaavutusten takana toimii usein osaavia ja sitoutuneita ihmisiä, joiden oma elämä jatkuu pääosin julkisuuden ulkopuolella.

Laura Moilanen on suomalainen pihasuunnittelija, suunnitteluhortonomi ja yrittäjä, joka on noussut tunnetuksi erityisesti Nelosen suositusta Huvila & Huussi -televisio-ohjelmasta. Oululainen viheralan ammattilainen on rakentanut uraansa yli kymmenen vuoden ajan ja tullut tutuksi luonnonläheisestä suunnittelutyylistään, käytännöllisistä ratkaisuistaan sekä vahvasta kasvituntemuksestaan.

Moilanen edustaa suomalaisen vihersuunnittelun suuntausta, jossa kauniin ulkonäön rinnalle nostetaan luonnon monimuotoisuus, helppohoitoisuus ja pitkäikäiset ratkaisut. Hänen työnsä osoittaa, ettei onnistunut piha synny pelkästään näyttävistä istutuksista tai kalliista materiaaleista. Tärkeintä on ymmärtää ympäristöä ja suunnitella kokonaisuus, joka palvelee käyttäjiään vuodesta toiseen.

Televisiotyön lisäksi Laura Moilanen tunnetaan Pihasuunnittelu Lalonde -yrityksestään. Hänellä on kokemusta sekä yksityisten pihojen että julkisten viheralueiden suunnittelusta.

Mutta kuka Laura Moilanen oikeastaan on, millainen koulutus hänellä on ja miten hänestä tuli suomalaisille tuttu pihasuunnittelija? Tässä artikkelissa tutustutaan hänen uraansa, yritystoimintaansa, televisiotyöhönsä ja ajatuksiinsa suomalaisen vihersuunnittelun tulevaisuudesta.

Kuka Laura Moilanen on?

Laura Moilanen on Oulussa toimiva viheralan ammattilainen, jonka erikoisosaamista ovat piha- ja maisemasuunnittelu. Hän on koulutukseltaan suunnitteluhortonomi ja puutarhuri.

Moilanen on tehnyt pitkän uran ympäristösuunnittelun ja viherrakentamisen parissa. Hänen työhönsä kuuluu erilaisten ulkoalueiden suunnittelua aina pienistä kotipihoista laajempiin ympäristökokonaisuuksiin.

Hän on tullut valtakunnallisesti tunnetuksi Huvila & Huussi -ohjelmasta, jossa asiantuntijat uudistavat suomalaisten mökkejä ja pihoja. Ohjelmassa Moilanen on päässyt esittelemään omaa suunnittelutapaansa sekä näyttämään, kuinka suuri vaikutus toimivalla pihalla voi olla vapaa-ajan asumiseen.

Hänen työskentelyssään korostuu ajatus siitä, että jokaisella tontilla on oma luonteensa. Olemassa olevaa kasvillisuutta, maastonmuotoja ja ympäristön erityispiirteitä ei tarvitse poistaa uuden suunnitelman tieltä.

Moilasen mukaan luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on tärkeä lähtökohta onnistuneessa pihasuunnittelussa.

Laura Moilasen koulutus ja ammatillinen tausta

Laura Moilanesen ammatillinen osaaminen perustuu viheralan koulutukseen sekä monipuoliseen käytännön kokemukseen.

Hän suoritti puutarhatalouden perustutkinnon Oulun seudun ammattiopistossa vuonna 2012. Opinnot antoivat hänelle vahvan pohjan kasvien, kasvualustojen ja viherrakentamisen tuntemukseen.

Tämän jälkeen Moilanen jatkoi opintojaan Oulun ammattikorkeakoulussa. Hän valmistui suunnitteluhortonomiksi vuonna 2016 maisemasuunnitteluun painottuneesta koulutuksesta.

Korkeakouluopinnot laajensivat hänen osaamistaan erityisesti suunnittelutyön, ympäristörakentamisen ja maisemallisten kokonaisuuksien hallinnan alueilla.

Laura Moilasen koulutus ja ura lyhyesti

Vuosi	Koulutus tai työtehtävä
2012	Puutarhurin tutkinto, Oulun seudun ammattiopisto
2016	Suunnitteluhortonomin tutkinto, Oulun ammattikorkeakoulu
2018 alkaen	Yrittäjyyttä ja ympäristösuunnittelun tehtäviä
2021–2023	Ympäristösuunnittelija WSP:llä
Elokuusta 2023	Ympäristösuunnittelija ja projektipäällikkö Rambollilla
2024–2026	Pihasuunnittelija Huvila & Huussi -ohjelmassa

Moilanen hallitsee myös suunnittelussa tarvittavia teknisiä työvälineitä, kuten AutoCAD-ohjelmistoa ja kolmiulotteista mallinnusta.

Hänen osaamisensa ei kuitenkaan rajoitu tietokoneella tehtävään suunnitteluun. Moilanen on kertonut osaavansa käyttää myös viherrakentamisessa tarvittavia työkoneita, kuten kaivinkoneita ja pyöräkuormaajia.

Käytännön rakentamiskokemus auttaa ymmärtämään, miten suunnitelmat voidaan toteuttaa työmaalla.

Laura Moilasen työkokemus WSP:llä ja Rambollilla

Laura Moilanen on kartuttanut ammatillista osaamistaan myös kansainvälisissä suunnittelu- ja konsultointiyrityksissä.

Hän työskenteli WSP:llä ympäristösuunnittelijana syyskuusta 2021 elokuuhun 2023. Työ tarjosi kokemusta erilaisista ympäristösuunnittelun hankkeista.

Elokuussa 2023 Moilanen siirtyi Rambollille ympäristösuunnittelijan ja projektipäällikön tehtäviin.

Ramboll toimii muun muassa rakennetun ympäristön, infrastruktuurin ja kestävän kehityksen suunnittelu- ja asiantuntijapalvelujen parissa.

Tällaisissa tehtävissä suunnittelijalta vaaditaan muutakin kuin visuaalista silmää. Työssä on ymmärrettävä esimerkiksi teknisiä ratkaisuja, ympäristövaikutuksia, rakentamisen aikatauluja ja eri osapuolten tarpeita.

Moilasen kokemus suurissa suunnitteluorganisaatioissa täydentää hänen yrittäjätaustaansa. Hän on päässyt tarkastelemaan vihersuunnittelua sekä yksittäisen kiinteistön että laajemman rakennetun ympäristön näkökulmasta.

Pihasuunnittelu Lalonde – Laura Moilasen oma yritys

Laura Moilanen tunnetaan myös Pihasuunnittelu Lalonde -yrityksestään, jonka kautta hän tarjoaa piha- ja maisemasuunnittelun asiantuntemusta.

Yrityksen toiminnan lähtökohtana on asiakkaiden tarpeiden ja ympäristön ominaisuuksien yhteensovittaminen.

Moilanen suunnittelee pihoja, joiden on tarkoitus näyttää hyvältä mutta myös toimia arjessa. Jokainen tontti on erilainen, joten suunnitteluratkaisut on sovitettava esimerkiksi maaperään, valoisuuteen, korkeuseroihin ja olemassa olevaan kasvillisuuteen.

Yrityksen suunnittelutyössä voidaan hyödyntää myös kolmiulotteisia malleja, jotka auttavat asiakasta hahmottamaan tulevan pihan kokonaisuuden.

Millaisia palveluja pihasuunnittelija tarjoaa?

Laura Moilasen ammatilliseen osaamiseen kuuluvat muun muassa seuraavat suunnittelun osa-alueet:

• Piha- ja maisemasuunnitelmien laatiminen
• Kasvillisuuden ja istutusalueiden suunnittelu
• Vanhojen pihojen uudistaminen
• Uudisrakennusten piha-alueiden suunnittelu
• Kulkureittien ja oleskelualueiden sijoittelu
• Viheralueiden kolmiulotteinen visualisointi
• Rakentamisen teknisten vaatimusten huomioiminen
• Luonnon monimuotoisuutta tukevien ratkaisujen kehittäminen

Ammattimaisesti laaditussa pihasuunnitelmassa huomioidaan myös sellaiset asiat, jotka eivät välttämättä näy valmiin pihan ulkonäössä.

Näitä ovat esimerkiksi hulevesien ohjaaminen, maaperän kantavuus, kasvien kasvupaikkavaatimukset ja materiaalien pitkäaikainen kestävyys.

Moilasen suunnittelufilosofiassa juuri näiden käytännön asioiden yhdistäminen viihtyisään lopputulokseen on tärkeää.

Laura Moilanen ja Huvila & Huussi -televisio-ohjelma

Laura Moilanen nousi suuremman yleisön tietoisuuteen Nelosen Huvila & Huussi -ohjelman kautta.

Ohjelmassa uudistetaan suomalaisia kesämökkejä, huviloita ja niiden piha-alueita. Jokaisessa kohteessa pyritään löytämään ratkaisuja, jotka vastaavat omistajien toiveita ja parantavat kiinteistön käytettävyyttä.

Moilanen on ollut mukana ohjelman 15., 16. ja 17. tuotantokaudella.

Hän aloitti ohjelmassa vuonna 2024 ja jatkoi pihasuunnittelijana myös vuonna 2026 esitetyllä kaudella.

Moilasen televisiotyö on tarjonnut katsojille mahdollisuuden nähdä, kuinka ammattilainen lähestyy pihan ongelmia. Vanhan mökkipihan uudistaminen voi vaatia esimerkiksi kulkureittien muuttamista, kasvillisuuden karsimista, turvallisuuden parantamista tai kokonaan uusien oleskelualueiden rakentamista.

Hyvin suunnitellulla pihalla voidaan vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka mökkiä käytetään ja kuinka viihtyisäksi sen ympäristö koetaan.

Huvila & Huussi vuonna 2026

Huvila & Huussi palasi televisioon uudella tuotantokaudella keväällä 2026.

Ohjelman 17. kauden juontajana nähtiin Marja Hintikka. Pihasuunnittelun asiantuntijoina toimivat Laura Moilanen ja Christina Walden, joka liittyi mukaan uutena suunnittelijana.

Kaudella uudistettiin erilaisia suomalaisia vapaa-ajan asuntoja ja niiden piha-alueita.

Mukana oli esimerkiksi hyötypuutarhoihin, rantapihoihin ja saaritontteihin liittyviä suunnittelukohteita.

Ohjelmassa nähtiin myös muusikko Nelli Matulan perheen kesämökin uudistus.

Keväällä 2026 Huvila & Huussi -ohjelmassa esiteltiin lisäksi merenrantahuvilan pihamuutos, jossa tavoiteltiin modernia ja toimivaa ulkoaluetta.

Ohjelman vahvuutena on ollut erilaisten kohteiden esittely. Jokainen mökkipiha tarjoaa omat haasteensa, eikä yhtä kaikille sopivaa ratkaisua ole olemassa.

Mikä tekee Laura Moilasen suunnittelutyylistä kiinnostavan?

Laura Moilanesen suunnittelussa yhdistyvät käytännöllisyys, ekologisuus ja luonnonläheinen estetiikka.

Hän ei pyri muuttamaan jokaista pihaa samanlaiseksi, vaan huomioi suunnittelussa paikan ominaispiirteet.

Erityisen tärkeää on olemassa olevan kasvillisuuden arvostaminen.

Vanha puu voi tarjota varjoa, suojata tuulelta ja muodostaa tärkeän osan pihan maisemaa. Sen poistaminen voi muuttaa ympäristöä huomattavasti enemmän kuin aluksi ajatellaan.

Samoin luonnolliset korkeuserot, kalliot ja muut maastonmuodot voivat tarjota kiinnostavia mahdollisuuksia suunnitteluun.

Moilanen on korostanut myös kestävien materiaalien ja pitkäikäisten ratkaisujen merkitystä.

Pihan ei pitäisi näyttää hyvältä ainoastaan ensimmäisenä kesänä. Sen tulisi olla toimiva vielä vuosienkin kuluttua.

Kestävä kehitys ja luonnon monimuotoisuus ovat tärkeä osa työtä

Laura Moilanen on puhunut julkisuudessa paljon luonnon monimuotoisuuden ja kestävän pihasuunnittelun merkityksestä.

Oikotien heinäkuussa 2024 julkaisemassa haastattelussa hän kertoi asiakkaiden kiinnostuksen ekologisuutta kohtaan lisääntyneen.

Pihasuunnittelussa tämä näkyy esimerkiksi vanhojen materiaalien kierrättämisenä, olemassa olevan kasvillisuuden säilyttämisenä ja luonnonmukaisten ratkaisujen suosimisena.

Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeää on myös huomioida erilaiset hyönteiset, linnut ja muut pihan eliöt.

Miten luonnon monimuotoisuutta voidaan lisätä kotipihalla?

Suomalainen kotipiha voi tukea luonnon monimuotoisuutta monilla pienillä ratkaisuilla.

Esimerkiksi kukinta-ajaltaan erilaisten kasvien valitseminen tarjoaa pölyttäjille ravintoa pitkän kasvukauden aikana.

Myös vanhojen puiden ja pensaiden säästäminen voi olla hyödyllistä.

Pihalle voidaan jättää sopiviin paikkoihin lahopuuta, joka tarjoaa elinympäristöjä erilaisille hyönteisille ja sienille.

Kaikkia nurmialueita ei myöskään tarvitse leikata yhtä usein. Osa pihasta voidaan jättää luonnonmukaisemmaksi, jos se sopii käyttötarkoitukseen.

Moilanen on nostanut esiin myös haitallisten vieraslajien torjunnan merkityksen.

Vieraslajit voivat levitä nopeasti ja heikentää alkuperäisen kasvillisuuden elinmahdollisuuksia. Siksi niiden tunnistaminen ja asianmukainen torjunta kuuluvat vastuulliseen pihanhoitoon.

Helppohoitoinen piha kiinnostaa suomalaisia

Yksi suomalaisen pihasuunnittelun keskeisistä tavoitteista on helppohoitoisuus.

Laura Moilanen on kertonut asiakkaiden toivovan usein pihoja, joiden ylläpitäminen ei vie kohtuuttomasti aikaa.

Täysin huoltovapaata puutarhaa ei kuitenkaan käytännössä ole olemassa.

Kasvit tarvitsevat hoitoa, pintamateriaaleja on kunnossapidettävä ja vuodenaikojen vaihtelu aiheuttaa erilaisia huoltotöitä.

Hyvällä suunnittelulla työmäärää voidaan silti vähentää merkittävästi.

Näin pihasta voidaan tehdä helppohoitoisempi

Kasvit kannattaa valita niiden todellisten kasvupaikkavaatimusten perusteella. Kuivalle ja aurinkoiselle paikalle ei ole järkevää istuttaa kasveja, jotka tarvitsevat jatkuvasti kosteutta.

Samoin varjoisille alueille kannattaa valita varjossa menestyviä lajeja.

Laajat ja yhtenäiset istutusalueet voivat olla helpompia hoitaa kuin lukuisat pienet istutukset eri puolilla tonttia.

Myös kulkureittien ja nurmialueiden selkeä muotoilu helpottaa pihan kunnossapitoa.

Helppohoitoisuus syntyy ennen kaikkea oikeista ratkaisuista, ei siitä, että pihalla olisi mahdollisimman vähän kasveja.

Hyötykasvit ja luonnonmukainen puutarha ovat kasvavia trendejä

Laura Moilanen on kertonut, että monet asiakkaat haluavat sisällyttää pihoihinsa hyötykasveja.

Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi pieniä kasvatuslaatikoita, marjapensaita, yrttejä tai kasvimaata.

Hyötyviljely ei edellytä suurta tonttia. Jo pienellä alueella voidaan kasvattaa esimerkiksi salaattia, ruohosipulia, minttua tai mansikoita.

Lapsiperheille hyötykasvit tarjoavat myös mahdollisuuden tutustua ruoan kasvattamiseen.

Oman sadon seuraaminen voi tehdä puutarhasta kiinnostavan osan perheen yhteistä arkea.

Moniaistinen puutarha tuo lisää viihtyisyyttä

Moilanen on nostanut esiin myös moniaistisuuden merkityksen puutarhasuunnittelussa.

Pihan viihtyisyys ei muodostu pelkästään siitä, miltä ympäristö näyttää.

Tuoksuvat kukat, veden ääni, lehtien kahina ja erilaisten materiaalien tuntuma voivat tehdä pihasta rauhoittavan ympäristön.

Esimerkiksi pieni vesiaihe voi tuoda puutarhaan miellyttävää ääntä.

Tuoksuvat yrtit ja kukkivat pensaat voivat puolestaan lisätä aistielämyksiä oleskelualueiden läheisyydessä.

Tällaisilla ratkaisuilla piha voidaan muuttaa paikaksi, jossa on miellyttävää viettää aikaa myös ilman erityistä tekemistä.

Laura Moilasen oma pihaprojekti vuonna 2026

Laura Moilanen on hyödyntänyt suunnittelutaitojaan myös omassa pihassaan.

Vuonna 2026 julkaistussa Biokasvuvoiman esittelyssä käsiteltiin Moilasen paritalopihan uudistamista.

Projektissa tavoitteena oli luoda selkeä kokonaisuus, jossa yhdistyvät nurmialue, istutukset ja oleskeluun tarkoitettu kiveys.

Suunnittelussa huomioitiin myös kasvualustojen laatu.

Nurmikolle ja perennaistutuksille valittiin niiden tarpeisiin soveltuvat mullat, jotta kasveilla olisi mahdollisimman hyvät kasvuolosuhteet.

Kohde osoittaa, kuinka tärkeää huolellinen pohjatyö on myös tavallisessa kotipihassa.

Vaikka näkyvimmät muutokset liittyvät usein kasveihin ja pintamateriaaleihin, onnistumiseen vaikuttavat ratkaisevasti myös maanrakennus ja kasvualustan ominaisuudet.

Laura Moilanen sosiaalisessa mediassa

Laura Moilanen on esitellyt ammatillista osaamistaan myös sosiaalisessa mediassa.

Hänen yritykseensä liittyvä Instagram-profiili tunnetaan nimellä @pihasuunnittelu_lalonde.

Sosiaalinen media tarjoaa vihersuunnittelijalle mahdollisuuden näyttää suunnittelutyön eri vaiheita ja esitellä toteutuneita projekteja.

Pihasuunnitteluun liittyvät kuvat ja havainnepiirrokset voivat auttaa ihmisiä ymmärtämään, kuinka paljon huolellista suunnittelua valmiin pihan taustalla on.

Erityisesti ennen–jälkeen-kuvat havainnollistavat, miten paljon ulkoalueen toiminnallisuus ja yleisilme voivat muuttua.

Televisioesiintymisten ansiosta Moilanen on tullut tunnetuksi myös sellaisten suomalaisten keskuudessa, jotka eivät aktiivisesti seuraa puutarha-aiheisia sosiaalisen median tilejä.

Mitä suomalaiset voivat oppia Laura Moilasen pihasuunnittelusta?

Laura Moilasen työstä voidaan poimia useita käytännöllisiä periaatteita, joita voi soveltaa lähes millä tahansa kotipihalla.

Ensimmäinen niistä on suunnittelun aloittaminen ympäristön arvioinnista.

Ennen suurempia muutoksia kannattaa selvittää, mitkä pihan nykyiset ominaisuudet ovat säilyttämisen arvoisia.

Toinen tärkeä ajatus on pitkäikäisyys.

Kasvit kasvavat, materiaalit kuluvat ja asukkaiden tarpeet muuttuvat vuosien aikana. Siksi pihasuunnitelmaa kannattaa tarkastella myös tulevaisuuden näkökulmasta.

Kolmas periaate on toiminnallisuuden asettaminen ulkonäön rinnalle.

Näyttävä piha ei välttämättä ole käytännöllinen, jos kulkureitit ovat hankalia tai oleskelualueet sijaitsevat väärässä paikassa.

Seitsemän käytännöllistä vinkkiä oman pihan uudistamiseen

1. Aloita suunnitelmasta. Selvitä ensin, millaisia toimintoja pihalle tarvitaan.
2. Huomioi valoisuus. Tarkkaile, mihin aurinko paistaa aamulla, päivällä ja illalla.
3. Säilytä olemassa olevaa kasvillisuutta. Hyväkuntoiset puut ja pensaat voivat olla pihan arvokkaimpia elementtejä.
4. Valitse oikeat kasvit. Suosi oman alueesi ilmastoon ja tontin olosuhteisiin sopivia lajeja.
5. Panosta kasvualustoihin. Hyvä maaperä vaikuttaa ratkaisevasti kasvien menestymiseen.
6. Suunnittele kunnossapito etukäteen. Mieti, kuinka paljon aikaa haluat käyttää puutarhan hoitamiseen.
7. Huomioi ympäristö. Käytä mahdollisuuksien mukaan kestäviä materiaaleja ja tue luonnon monimuotoisuutta.

Näillä periaatteilla myös pienestä pihasta voidaan rakentaa viihtyisä ja toimiva ympäristö.

Laura Moilanen ja suomalaisen vihersuunnittelun tulevaisuus

Suomalainen vihersuunnittelu on muuttunut viime vuosina monella tavalla.

Aiemmin pihan suunnittelussa keskityttiin usein erityisesti ulkonäköön ja edustavuuteen. Nykyään huomiota kiinnitetään yhä enemmän myös ekologisuuteen, toiminnallisuuteen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.

Rakennetuissa ympäristöissä viheralueilla on merkitystä muun muassa hulevesien hallinnassa, lämpötilojen tasaamisessa ja luonnon monimuotoisuuden tukemisessa.

Myös yksityispihoilla kiinnostus kestävään suunnitteluun on lisääntynyt.

Laura Moilasen ammatillinen työ liittyy näihin kehityssuuntiin.

Hänen suunnittelufilosofiansa korostaa luonnon arvostamista ja olemassa olevien ympäristöjen mahdollisuuksien hyödyntämistä.

Samalla hänen televisioesiintymisensä ovat tehneet vihersuunnittelun ammattia tunnetummaksi suomalaisille.

Moilasen ura osoittaa, että onnistunut vihersuunnittelu vaatii sekä luovuutta että teknistä osaamista.

Usein kysytyt kysymykset Laura Moilasesta

Kuka Laura Moilanen on?

Laura Moilanen on suomalainen suunnitteluhortonomi, pihasuunnittelija ja yrittäjä. Hänet tunnetaan erityisesti Huvila & Huussi -televisio-ohjelmasta sekä Pihasuunnittelu Lalonde -yrityksestään.

Mistä Laura Moilanen on kotoisin?

Laura Moilanen on Oulusta lähtöisin oleva viheralan ammattilainen. Hänen yritystoimintansa liittyy Oulun seutuun, mutta hänellä on kokemusta suunnittelukohteista eri puolilla Suomea.

Mikä on Laura Moilasen koulutus?

Hän valmistui puutarhuriksi Oulun seudun ammattiopistosta vuonna 2012 ja suunnitteluhortonomiksi Oulun ammattikorkeakoulusta vuonna 2016.

Missä televisio-ohjelmassa Laura Moilanen esiintyy?

Laura Moilanen tunnetaan Nelosen Huvila & Huussi -ohjelmasta, jossa hän on toiminut pihasuunnittelijana tuotantokausilla 15, 16 ja 17.

Mikä on Pihasuunnittelu Lalonde?

Pihasuunnittelu Lalonde on Laura Moilasen yritys, jonka toimialaan kuuluvat piha- ja maisemasuunnittelun asiantuntijapalvelut.

Millainen on Laura Moilasen suunnittelutyyli?

Hänen suunnittelussaan korostuvat luonnon monimuotoisuus, käytännöllisyys, kestävyys ja asiakkaan tarpeiden huomioiminen.

Missä Laura Moilanen on työskennellyt?

Laura Moilanen on työskennellyt muun muassa WSP:llä ympäristösuunnittelijana sekä Rambollilla ympäristösuunnittelijan ja projektipäällikön tehtävissä.

Mitä Laura Moilanen tekee vuonna 2026?

Vuonna 2026 Laura Moilanen nähtiin Huvila & Huussi -ohjelman 17. tuotantokaudella. Hänen ammatilliseen toimintaansa ovat kuuluneet myös Pihasuunnittelu Lalonden yrittäjyys ja ympäristösuunnittelu.

Miksi Laura Moilanen on tunnettu?

Laura Moilanen on tullut tunnetuksi erityisesti televisioesiintymistensä ja pihasuunnittelun asiantuntemuksensa ansiosta. Hänen tyylissään yhdistyvät luonnonläheisyys, toiminnallisuus ja tekninen osaaminen.

Yhteenveto – Laura Moilanen on suomalaisen vihersuunnittelun kiinnostava asiantuntija

Laura Moilanen on rakentanut uransa vahvan koulutuksen, käytännön kokemuksen ja monipuolisten suunnittelutehtävien pohjalle. Oululainen suunnitteluhortonomi on työskennellyt niin yksityisten pihojen kuin laajempien ympäristökokonaisuuksien parissa.

Hänen tunnettuutensa on kasvanut erityisesti Huvila & Huussi -ohjelman ansiosta. Televisiotyö on tarjonnut mahdollisuuden näyttää, kuinka suuri merkitys hyvin suunnitellulla pihalla voi olla asumisen ja vapaa-ajan viihtyisyyteen.

Pihasuunnittelu Lalonde -yrityksensä kautta Moilanen on tuonut esille omaa näkemystään luonnonmukaisesta ja käytännöllisestä suunnittelusta.

Hänen työssään korostuu ajatus siitä, että onnistuneen pihan ei tarvitse perustua suuriin kustannuksiin tai näyttäviin yksityiskohtiin. Usein parhaat ratkaisut syntyvät olemassa olevan ympäristön ymmärtämisestä ja huolellisesta suunnittelusta.

Vuonna 2026 Laura Moilanen on yksi suomalaisen pihasuunnittelun näkyvistä asiantuntijoista. Hänen uransa osoittaa, kuinka viheralan ammattitaito, luonnon monimuotoisuuden arvostaminen ja käytännönläheinen suunnittelu voivat yhdessä luoda toimivia ja viihtyisiä ympäristöjä.

Laura Moilanen edustaa vihersuunnittelua, jossa kauneus, käytännöllisyys ja luonnon kunnioittaminen kulkevat käsi kädessä. Juuri nämä periaatteet tekevät hänen työstään kiinnostavaa myös suomalaisen puutarhasuunnittelun tulevaisuuden näkökulmasta.

Hanna Brotherus on suomalainen koreografi, tanssitaiteilija, ohjaaja ja kirjailija, jonka ura on kulkenut nykytanssin näyttämöiltä suomalaisen kirjallisuuden tunnetuksi nimeksi. Hänen taiteellisessa työssään yhdistyvät kehollinen ilmaisu, yhteiskunnalliset kysymykset ja kiinnostus ihmisten henkilökohtaisiin kokemuksiin. Pitkän tanssitaiteilijanuran jälkeen Brotherus löysi kirjoittamisesta uuden ilmaisumuodon, jonka kautta hän on tavoittanut myös aivan uuden yleisön.

Suomalaisessa kulttuurielämässä Hanna Brotherus tunnetaan erityisesti yhteisöllisistä tanssiteoksistaan. Hänen produktioissaan ammattitaiteilijat ovat työskennelleet yhdessä esimerkiksi turvapaikanhakijoiden, ikääntyneiden ihmisten, lasten ja riippuvuudesta toipuvien henkilöiden kanssa. Brotheruksen työssä tanssi ei ole pelkästään näyttävää liikettä, vaan keino kertoa tarinoita ja tuoda erilaisia kokemuksia näkyviksi.

Kirjailijana Brotherus nousi laajemman yleisön tietoisuuteen vuonna 2021 ilmestyneellä esikoisromaanillaan Ainoa kotini. Sen jälkeen hänen kirjallinen tuotantonsa on kasvanut romaaneilla Henkeni edestä ja Paitsi rakkaus sekä tietokirjalla Äitini, tyttäreni.

Hanna Brotheruksen elämäntarina kertoo pitkäjänteisestä taiteellisesta työstä, mutta myös kyvystä muuttua ja löytää uusia mahdollisuuksia elämän eri vaiheissa. Hänen tuotantonsa keskiössä ovat edelleen samat kysymykset: mitä ihmisyys merkitsee, kuinka menneisyys vaikuttaa nykyhetkeen ja millä tavoin ihminen rakentaa suhdettaan omaan kehoonsa ja ympäröivään maailmaan?

Kuka on Hanna Brotherus?

Hanna Brotherus syntyi 7. kesäkuuta 1968. Hän on suomalainen koreografi, tanssitaiteilija, ohjaaja ja kirjailija, joka on tehnyt useiden vuosikymmenten mittaisen uran taiteen parissa.

Brotherus valmistui Teatterikorkeakoulusta tanssitaiteen maisteriksi vuonna 1994. Hän on työskennellyt muun muassa Suomen Kansallisteatterissa, Suomen Kansallisoopperassa ja Helsingin kaupunginteatterissa.

Hänen koreografioissaan korostuvat kehollisuus, tunteet, ihmisten väliset suhteet ja yhteisöllisyys. Erityisen tunnetuksi hän on tullut projekteista, joissa tanssin ammattilaiset ja erilaisista taustoista tulevat osallistujat kohtaavat samalla näyttämöllä.

Kirjailijana Brotherus käsittelee monia samoja aiheita. Hänen kirjoissaan tarkastellaan esimerkiksi äitiyttä, ikääntymistä, rakkautta, luopumista ja oman identiteetin etsimistä.

Hanna Brotherus lyhyesti

Tieto	Kuvaus
Nimi	Hanna Brotherus
Syntymäaika	7. kesäkuuta 1968
Ikä lokakuussa 2026	58 vuotta
Kansalaisuus	Suomalainen
Lapsuuden kotipaikka	Tuusula
Ammatti	Koreografi, tanssitaiteilija, ohjaaja ja kirjailija
Koulutus	Tanssitaiteen maisteri
Oppilaitos	Teatterikorkeakoulu
Valmistumisvuosi	1994
Ylioppilaaksi valmistuminen	1988, Kallion ilmaisutaidon lukio
Lapsia	Neljä
Lasten isä	Antti Ikonen
Entinen puoliso	Mikko Kuustonen
Esikoisromaani	Ainoa kotini (2021)
Uusin romaani	Paitsi rakkaus (2026)
Tunnettu erityisesti	Yhteisöllisestä tanssitaiteesta ja kirjallisuudesta

Brotheruksen ura osoittaa, ettei taiteellinen identiteetti välttämättä rajoitu yhteen ilmaisumuotoon. Tanssi ja kirjallisuus ovat hänen työssään erilaisia tapoja tarkastella ihmisen kokemuksia.

Lapsuus Tuusulassa ja kiinnostus tanssiin

Hanna Brotherus kasvoi Tuusulassa lähellä Tuusulanjärveä. Alueella on vahvat yhteydet suomalaiseen kulttuurihistoriaan, mutta Brotheruksen oma tie taiteilijaksi alkoi ennen kaikkea kiinnostuksesta liikkumiseen ja tanssiin.

Hän aloitti baletin viisivuotiaana. Tanssiharrastus muuttui vähitellen tavoitteellisemmaksi, ja hänen lahjakkuutensa huomattiin jo nuorena.

Brotherukselle suositeltiin siirtymistä Suomen Kansallisoopperan balettikouluun. Suunnitelma ei kuitenkaan toteutunut, sillä hänen vanhempansa suhtautuivat varauksellisesti tanssijan ammatin epävarmuuteen.

Vaikka ammattitanssijan ura ei tuolloin edennyt suunnitellulla tavalla, kiinnostus liikkeeseen ja esiintymiseen säilyi.

Brotherus harrasti myöhemmin myös rytmistä kilpavoimistelua, mikä antoi hänelle lisää kokemusta kehonhallinnasta, rytmistä ja liikkeellisestä ilmaisusta.

Lapsuuden ja nuoruuden harrastukset muodostivat perustan hänen myöhemmälle työlleen. Tanssista tuli vähitellen enemmän kuin harrastus: se muuttui tavaksi tarkastella maailmaa ja ihmisten kokemuksia.

Kallion ilmaisutaidon lukio vahvisti taiteellista suuntaa

Brotherus jatkoi opintojaan Helsingin Kallion ilmaisutaidon lukiossa.

Lukio tarjosi ympäristön, jossa luovaan ilmaisuun ja taiteellisiin kiinnostuksenkohteisiin suhtauduttiin kannustavasti.

Brotherus valmistui ylioppilaaksi vuonna 1988.

Lukiovuosien aikana hänen kiinnostuksensa tanssialan ammatillisiin opintoihin vahvistui. Myöhemmin hän hakeutui Teatterikorkeakouluun, jossa tanssista tuli hänen tulevan uransa perusta.

Hanna Brotheruksen koulutus Teatterikorkeakoulussa

Hanna Brotherus opiskeli Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen laitoksen koreografin koulutusohjelmassa vuosina 1990–1994.

Hän valmistui tanssitaiteen maisteriksi vuonna 1994.

Opintojen aikana hän syventyi nykytanssiin, koreografiseen suunnitteluun ja erilaisiin liikkeellisiin ilmaisutapoihin.

Vuonna 1993 Brotherus osallistui opiskelijavaihtoon Amsterdamissa School for New Dance Development -oppilaitoksessa. Kansainvälinen opiskeluympäristö tarjosi mahdollisuuden tutustua erilaisiin käsityksiin tanssista ja koreografian mahdollisuuksista.

Myöhemmin hän täydensi osaamistaan taidepedagogiikan opinnoilla vuonna 1996.

Koulutuksen merkitys näkyy Brotheruksen myöhemmässä työssä erityisesti hänen tavassaan ohjata erilaisia osallistujaryhmiä.

Hän ei ole keskittynyt ainoastaan ammattitanssijoiden kanssa työskentelyyn, vaan on suunnitellut teoksia myös ihmisille, joilla ei ole aikaisempaa kokemusta tanssista.

Hanna Brotheruksen ura suomalaisen nykytanssin parissa

Hanna Brotheruksen ammatillinen ura alkoi 1990-luvulla, jolloin suomalainen nykytanssi kehitti uusia ilmaisumuotoja ja etsi erilaisia yleisöjä.

Hänen varhaisiin koreografioihinsa kuuluvat Väki vuodelta 1997 ja Pieni hyvä vuodelta 1999.

Brotheruksen tuotannossa liikkeestä muodostui vähitellen keino tarkastella ihmisyyttä, tunteita ja yhteiskunnallisia kysymyksiä.

Hän on työskennellyt tanssitaiteen lisäksi teatterin, tanssielokuvien ja erilaisten yhteisöllisten projektien parissa.

Hänen teoksiaan on nähty suomalaisissa kulttuurilaitoksissa sekä kansainvälisissä tapahtumissa.

Brotheruksen taiteellinen ilmaisu ei perustu pelkästään tanssitekniikkaan. Hänen koreografioissaan liike voi kuvata esimerkiksi epävarmuutta, iloa, surua, yksinäisyyttä tai läheisyyden kaipuuta.

Tanssi toimii näin keinona käsitellä asioita, joita voi olla vaikea pukea sanoiksi.

Yhteisöllinen tanssi Brotheruksen taiteen ytimessä

Yksi Hanna Brotheruksen uran tunnistettavimmista piirteistä on yhteisöllinen tanssi.

Hän on toteuttanut projekteja, joissa ammattitaiteilijat työskentelevät yhdessä erilaisista elämäntilanteista tulevien ihmisten kanssa.

Hänen teoksissaan on ollut mukana muun muassa:

• Turvapaikanhakijoita ja maahanmuuttajia.
• Ikääntyneitä ihmisiä.
• Lapsia ja nuoria.
• Riippuvuudesta toipuvia henkilöitä.
• Ammattitanssijoita ja näyttelijöitä.
• Erilaisissa elämäntilanteissa olevia osallistujia.

Tällaisessa työskentelyssä keskeistä ei ole ainoastaan valmiin esityksen rakentaminen.

Myös yhteinen harjoitteluprosessi voi tarjota osallistujille mahdollisuuden kohdata erilaisia ihmisiä ja ilmaista omia kokemuksiaan.

Brotheruksen taiteellisessa ajattelussa jokaisella ihmisellä on oma kehollinen historiansa.

Tanssin avulla näitä kokemuksia voidaan tuoda näkyviin tavalla, johon pelkkä puhe ei aina riitä.

Hanna Brotheruksen tunnetuimmat tanssiteokset

Hanna Brotheruksen pitkään uraan kuuluu lukuisia tanssi- ja teatteriproduktioita. Osa niistä käsittelee laajoja yhteiskunnallisia kysymyksiä, kun taas toisissa lähtökohtana ovat henkilökohtaiset kokemukset.

Paperiankkuri (2011)

Paperiankkuri toteutettiin Suomen Kansallisteatterissa vuonna 2011.

Teoksen aiheena olivat turvapaikanhakijoiden kokemukset sekä turvallisuuden, kodin ja yhteenkuuluvuuden merkitys.

Esityksessä työskenteli yhdessä ammattitaiteilijoita ja turvapaikanhakijoita.

Produktiossa tarkasteltiin sitä, millaisia kokemuksia liittyy epävarmuuteen, ulkopuolisuuteen ja uuden elämän rakentamiseen.

Paperiankkuri oli merkittävä esimerkki Brotheruksen tavasta yhdistää näyttämötaide yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Säilö (2013)

Säilö oli Amnesty Internationalin tilaama teos, joka esitettiin Maailma kylässä -festivaalilla vuonna 2013.

Esityksessä käsiteltiin turvapaikkaa hakevien lasten asemaa ja säilöönottoon liittyviä kysymyksiä.

Teos tarkasteli ihmisoikeuksiin liittyvää aihetta kehollisen ja näyttämöllisen ilmaisun kautta.

Se jatkoi Brotheruksen tuotannossa näkyvää kiinnostusta ihmisiin, joiden turvallisuus ja oikeudet voivat olla uhattuina.

Fellmanin pelto (2013)

Fellmanin pelto – 22 000 ihmisen elävä monumentti oli Lahdessa 28. huhtikuuta 2013 toteutettu suurperformanssi.

Teoksen konseptista, ohjauksesta ja tuotannosta vastasi taiteilija Kaisa Salmi. Hanna Brotherus työskenteli performanssin koreografina.

Tapahtumaan osallistui yli 10 000 ihmistä. Osallistujamäärästä on esitetty hieman toisistaan poikkeavia arvioita. Joissakin dokumenteissa määräksi ilmoitetaan noin 10 000, kun taas Kaisa Salmen projektitiedoissa puhutaan noin 11 000 osallistujasta.

Performanssi käsitteli Suomen vuoden 1918 sisällissodan tapahtumia ja Lahden Fellmanin pellolle koottujen punavankien kohtaloa.

Osallistujat muodostivat yhdessä elävän muistomerkin, jossa historiallista tapahtumaa tarkasteltiin liikkeen ja kollektiivisen läsnäolon avulla.

Brotheruksen koreografia oli osa Kaisa Salmen johtamaa taiteellista kokonaisuutta.

Teos osoitti, kuinka yhteisöllinen liike voi toimia keinona käsitellä historiaa ja sen vaikutuksia nykyhetkeen.

Hanna B (2015)

Vuonna 2015 Suomen Kansallisteatterissa esitetty Hanna B oli Brotheruksen henkilökohtainen sooloteos.

Esityksessä hän käsitteli naiseutta, äitiyttä, identiteettiä ja oman elämän tarkastelua.

Teos yhdisti tanssin ja arkielämästä tuttuja toimintoja. Näyttämöllä nähtiin myös leivontaa, mikä toi esitykseen omaperäisen elementin.

Hanna B käsitteli aikuisen naisen elämään liittyviä kysymyksiä sekä sitä, kuinka perheen, työn ja henkilökohtaisten tarpeiden välille muodostuu erilaisia odotuksia.

Teos oli merkittävä esimerkki Brotheruksen henkilökohtaisesta taiteellisesta ilmaisusta.

Himo (2017)

Himo esitettiin Suomen Kansallisteatterissa vuonna 2017.

Produktioon osallistui näyttämötaiteen ammattilaisten ja opiskelijoiden lisäksi riippuvuudesta toipuvia ihmisiä.

Teoksessa käsiteltiin riippuvuutta, toipumista ja mahdollisuutta rakentaa elämää uudelleen.

Esitys tarkasteli sitä, kuinka ihminen voi löytää uudenlaisen suhteen itseensä ja ympäröivään maailmaan vaikean elämänvaiheen jälkeen.

Oodi metsälle (2018)

Oodi metsälle toteutettiin Helsingin keskustakirjasto Oodin avajaisiin joulukuussa 2018.

Suureen yhteisölliseen tanssiteokseen osallistui yli 200 eritaustaista tanssijaa.

Teos yhdisti suomalaisen luonnon, yhteisöllisyyden ja liikkeellisen ilmaisun.

Suuri osallistujajoukko oli osoitus Brotheruksen tavasta rakentaa tanssiesityksiä, joissa erilaiset ihmiset muodostavat yhteisen kokonaisuuden.

Maa (2022)

Maa toteutettiin Vaasan kaupunginteatterissa vuonna 2022.

Teoksessa esiintyi maahanmuuttajanuoria ja ammattitanssijoita.

Esitys jatkoi Brotheruksen yhteisöllistä työskentelyä, jossa erilaisista kulttuurisista taustoista tulevat ihmiset osallistuvat yhteiseen taiteelliseen prosessiin.

Brotheruksen muihin tuotantoihin kuuluvat myös Töppöhörö, Suomen historia ja Hongkongiin suunniteltu Fragile.

Fragile (2020) – kansainvälinen projekti pandemian keskellä

Hanna Brotheruksen kansainväliseen uraan kuuluu myös Hongkongissa toteutettu Fragile-projekti.

Teos oli suunniteltu osaksi vuoden 2020 Hong Kong Arts Festivalin ohjelmistoa. Alkuperäisen suunnitelman mukaan sen oli tarkoitus saada ensi-iltansa helmikuussa 2020.

Produktioon suunniteltiin osallistuvan noin 80 paikallisen yhteisön jäsentä.

Koronaviruspandemia ja siihen liittyvät rajoitukset kuitenkin muuttivat suunnitelmia.

Alkuperäistä näyttämöteosta ei voitu esittää helmikuussa 2020 suunnitellussa muodossa.

Taiteellista työskentelyä jatkettiin myöhemmin muuttuneissa olosuhteissa ja etäyhteyksien avulla.

Osallistujamäärä pieneni, ja työskentelyssä oli mukana 24 yhteisötanssijaa.

Lokakuussa 2020 Hongkongin Tai Kwun -kulttuurikeskuksessa esiteltiin Fragile: work-in-progress -kokonaisuus.

Siihen kuului dokumentaarinen tallenne Brotheruksen luovasta työskentelyprosessista sekä keskeneräiseen teokseen perustuva lyhyt live-esitys.

Ohjelma järjestettiin 10.–11. lokakuuta 2020.

Fragile käsitteli ihmisten välistä yhteyttä, haavoittuvuutta ja kosketuksen merkitystä.

Pandemian aikana nämä aiheet saivat erityistä ajankohtaisuutta, kun ihmisten välisiä kohtaamisia ja fyysistä läheisyyttä jouduttiin rajoittamaan.

Projektissa oli mukana myös suomalaisia taiteilijoita. Teoksen musiikista vastasi Johannes Brotherus.

Fragile osoitti, kuinka kansainvälisen taideprojektin toteutustapa voi muuttua poikkeuksellisissa olosuhteissa. Vaikka alkuperäinen ensi-ilta ei toteutunut suunnitellusti, hankkeen luovaa prosessia pystyttiin esittelemään yleisölle toisessa muodossa.

Hanna Brotheruksen palkinnot ja tunnustukset

Hanna Brotheruksen pitkä ura suomalaisen tanssitaiteen parissa on tuonut hänelle useita ammatillisia tunnustuksia.

Vuonna 2003 hänen tanssielokuvansa Ole aina luonamme palkittiin Amsterdamin Cinedans-tanssielokuvafestivaalin kilpailusarjan pääpalkinnolla.

Vuonna 2014 Brotherus sai Tanssin mainetekopalkinnon.

Vuonna 2020 hänelle myönnettiin Pro Dance -palkinto.

Brotherus on saanut myös pitkäaikaisia taiteilija-apurahoja, jotka ovat tukeneet hänen ammatillista työskentelyään.

Vuonna 2008 hän sai kolmivuotisen valtion taiteilija-apurahan ja vuonna 2015 viisivuotisen apurahan.

Tunnustukset kertovat hänen asemastaan suomalaisen tanssitaiteen kentällä.

Hänen uransa merkitys liittyy kuitenkin palkintojen lisäksi siihen, kuinka hän on yhdistänyt tanssin yhteiskunnallisiin ja inhimillisiin aiheisiin.

Tanssitaiteilijasta kirjailijaksi – uusi vaihe uralla

Hanna Brotheruksen siirtyminen kirjallisuuden pariin oli merkittävä uusi vaihe hänen taiteellisessa työssään.

Pitkään koreografina työskennelleelle Brotherukselle tarinoiden kertominen oli tuttua jo ennen esikoisromaanin ilmestymistä.

Tanssiteoksissa tarinat rakentuvat liikkeestä, rytmistä ja esiintyjien välisestä vuorovaikutuksesta.

Kirjallisuus tarjoaa mahdollisuuden käsitellä samanlaisia kysymyksiä sanojen kautta.

Brotheruksen kirjoissa näkyy hänen kiinnostuksensa siihen, kuinka ihmisen menneisyys vaikuttaa nykyhetkeen.

Hänen henkilöhahmonsa joutuvat usein tilanteisiin, joissa aikaisemmat käsitykset omasta identiteetistä eivät enää tunnu riittäviltä.

Elämänmuutokset voivat liittyä esimerkiksi lasten itsenäistymiseen, ikääntymiseen, parisuhteisiin tai sairastumiseen.

Brotheruksen esikoisromaani ilmestyi vuonna 2021. Sen jälkeen kirjoittamisesta on tullut tärkeä osa hänen ammatillista tuotantoaan.

Ainoa kotini (2021) teki Hanna Brotheruksesta tunnetun kirjailijan

Hanna Brotheruksen esikoisromaani Ainoa kotini ilmestyi maaliskuussa 2021 WSOY:n kustantamana.

Kirja sai runsaasti huomiota ja toi Brotherukselle uuden lukijakunnan.

Romaani kertoo naisesta, joka alkaa tarkastella elämäänsä uudelleen lasten aikuistumisen ja kotoa muuttamisen jälkeen.

Päähenkilö joutuu pohtimaan lapsuuttaan, perhesuhteitaan ja aikaisempia valintojaan.

Hän yrittää ymmärtää, millaiseksi hänen käsityksensä itsestään on muodostunut.

Kirjassa käsitellään erityisesti äitiyttä, identiteettiä, kehollisuutta ja rakkautta.

Miksi Ainoa kotini herätti kiinnostusta?

Ainoa kotini käsittelee kysymyksiä, jotka ovat tuttuja monille aikuisille.

Mitä tapahtuu, kun lapset kasvavat ja vanhemmuuden jokapäiväinen vastuu muuttuu? Kuinka ihminen tunnistaa omat tarpeensa pitkän perhe-elämän jälkeen? Millainen vaikutus lapsuuden kokemuksilla on aikuisuuden ihmissuhteisiin?

Brotherus tarkastelee näitä aiheita henkilökohtaiselta tuntuvan kerronnan kautta.

Romaanissa korostuu myös kehollisuus.

Ihmisen historia ei ole läsnä ainoastaan muistoissa ja ajatuksissa, vaan myös tavassa kokea oma kehonsa.

Ainoa kotini on saanut huomiota erityisesti tunteiden suorasta käsittelystä ja vahvasta kielellisestä ilmaisusta.

Vaikka romaanissa on omaelämäkerrallisia piirteitä, sitä ei pidä pitää yksityiskohtaisena dokumenttina Brotheruksen elämästä. Kyseessä on kaunokirjallinen teos, jonka tapahtumat ja henkilöhahmot kuuluvat romaanin maailmaan.

Esikoisteoksen menestys osoitti, että Brotheruksen taiteellinen ilmaisu pystyi tavoittamaan laajan yleisön myös tanssin ulkopuolella.

Henkeni edestä (2022) jatkoi kirjailijanuraa

Hanna Brotheruksen toinen romaani Henkeni edestä ilmestyi syyskuussa 2022.

Teos jatkaa esikoisromaanista tuttuja aiheita, mutta keskittyy erityisesti ikääntymiseen, itsenäisyyteen ja luopumiseen.

Romaanin päähenkilö on nainen, jonka lapset ovat muuttaneet pois kotoa.

Pitkään muiden tarpeiden ympärille rakentunut elämä on muuttunut.

Nainen joutuu pohtimaan, mitä vapaus tarkoittaa silloin, kun aikaisemmat velvollisuudet vähenevät.

Kirjassa suvun kesähuvilan myyminen muodostuu tärkeäksi tapahtumaksi.

Luopuminen paikasta ja siihen liittyvistä tavaroista herättää muistoja sekä kysymyksiä menneisyydestä.

Romaani tarkastelee luopumista ja elämän rajallisuutta

Henkeni edestä käsittelee sitä, kuinka ihminen suhtautuu ikääntymiseen ja oman elämän rajallisuuteen.

Teoksessa vapaus ei näyttäydy yksiselitteisesti myönteisenä kokemuksena.

Se voi herättää myös epävarmuutta, yksinäisyyttä ja tarvetta löytää uusia merkityksiä.

Brotheruksen kerronnassa elämänmuutos voi tarkoittaa samanaikaisesti luopumista ja uuden alkamista.

Romaani jatkoi hänen kirjailijanuraansa ja syvensi esikoisteoksessa käsiteltyjä aiheita.

Äitini, tyttäreni (2024) kertoo todellisista ihmissuhteista

Vuonna 2024 Hanna Brotherus julkaisi tietokirjan Äitini, tyttäreni.

Teos ilmestyi Tammen kustantamana, ja sen valokuvista vastasi Nico Backström.

Kirja eroaa Brotheruksen romaaneista siinä, että se perustuu todellisten ihmisten kokemuksiin.

Brotherus kutsui erilaisista taustoista tulevia äitejä ja tyttäriä keskustelemaan omista suhteistaan.

Kirjassa tarkastellaan sitä, millaisia tunteita ja kokemuksia äitien ja tyttärien välisiin ihmissuhteisiin liittyy.

Mukana on esimerkiksi adoptioperheitä, sateenkaariperheitä ja perheitä, joiden elämää ovat muovanneet vaikeat tapahtumat.

Teoksessa esiintyy myös julkisuudesta tunnettuja henkilöitä.

Äidin ja tyttären suhde ei ole aina yksinkertainen

Kirjan keskeinen ajatus on, ettei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa olla äiti tai tytär.

Suhteeseen voi kuulua vahvaa läheisyyttä, mutta myös ristiriitoja ja pettymyksiä.

Brotherus lähestyy aihetta keskustelujen, kohtaamisten ja kehollisten harjoitusten avulla.

Valokuvaaja Nico Backströmin kuvat ovat tärkeä osa kokonaisuutta.

Äitini, tyttäreni osoittaa, kuinka Brotheruksen kiinnostus ihmisten välisiin suhteisiin ulottuu myös kaunokirjallisuuden ulkopuolelle.

Kirjan aihe liittyy läheisesti hänen aikaisempaan tuotantoonsa, jossa vanhemmuus ja sukupolvien väliset kokemukset ovat olleet toistuvia teemoja.

Paitsi rakkaus (2026) – Hanna Brotheruksen uusin romaani

Hanna Brotheruksen kolmas romaani Paitsi rakkaus ilmestyi 2. syyskuuta 2026 Gummeruksen kustantamana.

Kirja käsittelee syömishäiriötä, kehollisuutta, rakkautta, naiseutta ja identiteettiä.

Romaanin päähenkilö on keski-ikäinen Lilith, jolla todetaan syömishäiriö.

Diagnoosi pakottaa hänet tarkastelemaan omaa kehoaan, suhdettaan ruokaan ja menneisyyttään uudesta näkökulmasta.

Lilith joutuu sairaalahoitoon, jossa hänen on kohdattava vaikeita kokemuksiaan.

Toisessa aikatasossa tarina sijoittuu Pariisiin, jonne Lilith matkustaa suunnittelemaan tanssiteosta paikallisille tanssijoille.

Matkan aikana menneisyyden kokemukset ja aikaisempiin ihmissuhteisiin liittyvät vaikeudet alkavat nousta hänen ajatuksiinsa.

Kehollisuus ja identiteetti Paitsi rakkaus -romaanissa

Paitsi rakkaus tarkastelee sitä, kuinka ihmisen suhde omaan kehoon voi vaikuttaa hänen käsitykseensä itsestään.

Syömishäiriö on tarinassa keskeinen aihe, mutta sen rinnalla käsitellään myös rakkautta, yksinäisyyttä ja läheisyyden kaipuuta.

Brotheruksen tanssitaiteellinen tausta näkyy jälleen hänen kiinnostuksessaan kehollisiin kokemuksiin.

Romaanin päähenkilö on kuitenkin fiktiivinen henkilö. Lilithin sairautta ja muita elämäntapahtumia ei tule tulkita suoriksi kuvauksiksi Hanna Brotheruksen omasta elämästä.

Paitsi rakkaus laajentaa kirjailijan tuotantoa ja tuo siihen uusia näkökulmia kehollisuuden ja ihmissuhteiden tarkasteluun.

Teoksessa on 363 sivua, ja siitä julkaistiin myös Hanna Brotheruksen itsensä lukema äänikirja.

Hanna Brotheruksen kirjat ilmestymisjärjestyksessä

Kirja	Julkaisuvuosi	Kustantaja	Keskeiset teemat
Ainoa kotini	2021	WSOY	Äitiys, identiteetti ja ihmissuhteet
Henkeni edestä	2022	WSOY	Ikääntyminen, itsenäisyys ja luopuminen
Äitini, tyttäreni	2024	Tammi	Äitien ja tyttärien kokemukset
Paitsi rakkaus	2026	Gummerus	Kehollisuus, syömishäiriö ja rakkaus

Brotheruksen kirjallinen tuotanto muodostaa temaattisesti yhtenäisen kokonaisuuden.

Teosten näkökulmat vaihtelevat, mutta keskeiset kysymykset liittyvät ihmisen identiteettiin, läheisiin suhteisiin ja elämän muuttumiseen.

Miten tanssi näkyy Hanna Brotheruksen kirjoissa?

Hanna Brotheruksen kirjallinen ilmaisu eroaa monella tavalla perinteisestä elämäkertamaisesta kerronnasta.

Hänen teoksissaan keholliset kokemukset ovat tärkeä osa henkilöhahmojen sisäistä maailmaa.

Tanssitaiteessa tunteita voidaan kuvata liikkeen, rytmin ja fyysisen läsnäolon avulla.

Kirjallisuudessa samoja kokemuksia tarkastellaan sanojen kautta.

Brotheruksen kirjoissa keho voi toimia muistojen ja tunteiden ilmaisijana.

Ihmisen menneisyys ei ole läsnä ainoastaan ajatuksissa, vaan myös siinä, kuinka hän kokee oman kehonsa.

Tämä näkökulma yhdistää Brotheruksen tanssitaiteellista ja kirjallista tuotantoa.

Kehollisuus on enemmän kuin fyysistä liikkumista

Brotheruksen taiteessa kehollisuus liittyy myös ihmisen identiteettiin.

Se voi tarkoittaa esimerkiksi suhdetta omaan ulkonäköön, ikääntymiseen, terveyteen tai aikaisempiin kokemuksiin.

Hänen kirjoissaan keho ei näyttäydy vain ulkoisena ominaisuutena.

Se on osa ihmisen kokemusta itsestään.

Sama ajatus näkyy hänen yhteisöllisissä tanssiteoksissaan, joissa osallistujien erilaiset liikkumistavat muodostavat taiteellisen kokonaisuuden.

Hanna Brotheruksen perhe ja henkilökohtainen elämä

Hanna Brotherus on neljän lapsen äiti.

Hänen lapsensa ovat Robert, Johannes, Amos ja Elsa Brotherus. Lasten isä on muusikko ja säveltäjä Antti Ikonen.

Brotheruksen perheessä taide ja musiikki ovat olleet merkittävä osa elämää.

Myös hänen lapsensa ovat työskennelleet musiikin ja näyttämötaiteen parissa.

Johannes Brotherus tunnetaan erityisesti Kuumaa-yhtyeen laulajana ja näyttelijänä. Amos Brotherus on puolestaan esiintynyt muun muassa Helsingin kaupunginteatterin Billy Elliot -musikaalissa.

Brotherus on käsitellyt äitiyttä ja vanhemmuutta myös taiteessaan.

Hänen kirjoissaan lasten aikuistuminen ja itsenäistyminen ovat toistuvia teemoja.

Näissä teoksissa tarkastellaan sitä, kuinka vanhemman identiteetti voi muuttua lasten kasvaessa.

Kaunokirjallisuudessa esiintyviä perhetilanteita ei kuitenkaan tule sellaisinaan pitää kuvauksina Brotheruksen oman perheen tapahtumista.

Hanna Brotherus ja Antti Ikonen

Hanna Brotheruksen lasten isä Antti Ikonen on suomalainen muusikko, säveltäjä ja äänisuunnittelija.

He tutustuivat Brotheruksen opiskellessa Teatterikorkeakoulussa.

Ikonen teki musiikkia hänen tanssitaiteen lopputyöhönsä, ja yhteinen taiteellinen työ toi heidät yhteen.

Pariskunnalle syntyi neljä lasta.

Brotheruksen ja Ikosen parisuhde päättyi myöhemmin eroon.

Heidän yhteiseen historiaansa kuuluu kuitenkin pitkä perhe-elämä ja taiteellista yhteistyötä.

Hanna Brotherus ja Mikko Kuustonen

Hanna Brotherus oli myöhemmin naimisissa muusikko Mikko Kuustosen kanssa.

Heidän suhteensa kesti useita vuosia, ja he menivät naimisiin vuonna 2018.

Avioliitto päättyi myöhemmin eroon.

Brotherus on käsitellyt julkisissa haastatteluissaan eron jälkeistä elämänvaihetta ja siihen liittyviä tunteita.

Hän on puhunut muun muassa yksin olemisen, oman ajan ja arjen rauhoittamisen merkityksestä.

Hänen nykyisestä yksityiselämästään ei kuitenkaan tule tehdä päätelmiä ilman ajantasaista ja luotettavaa tietoa.

Sisar Lauran menettäminen osana Brotheruksen elämäntarinaa

Hanna Brotheruksen nuorempi sisar Laura oli hänelle läheinen.

Sisarukset kasvoivat yhdessä Tuusulassa, ja heidän suhteellaan oli tärkeä merkitys Brotheruksen elämässä.

Laura kuoli syöpään.

Brotherus on käsitellyt sisarensa kuolemaa ja siihen liittyviä kokemuksia julkisuudessa.

Surun, muistojen ja luopumisen teemat ovat olleet läsnä myös hänen taiteellisessa työssään.

Brotheruksen tuotannossa henkilökohtaiset kokemukset voivat muuttua osaksi laajempaa kertomusta ihmisyydestä.

Läheisen menettäminen on yksi niistä aiheista, joiden kautta hän on käsitellyt elämän rajallisuutta ja ihmisten välisiä suhteita.

Miksi Hanna Brotheruksen kirjallinen menestys on merkittävä?

Hanna Brotheruksen kirjallinen ura on kiinnostava esimerkki siitä, kuinka taiteilija voi löytää uuden ilmaisumuodon pitkän ammatillisen uran jälkeen.

Hän ei tullut kirjallisuuden pariin tuntemattomana tekijänä, vaan hänellä oli takanaan vuosikymmenten kokemus tanssitaiteesta.

Silti kirjoittaminen merkitsi uudenlaista taiteellista haastetta.

Tanssissa ilmaisu perustuu liikkeeseen ja fyysiseen läsnäoloon. Kirjallisuudessa lukijan kokemus syntyy tekstin, henkilöhahmojen ja kerronnan avulla.

Brotherus onnistui tavoittamaan uuden yleisön jo ensimmäisellä romaanillaan.

Hänen kirjansa ovat kiinnostaneet lukijoita erityisesti siksi, että ne käsittelevät tunnistettavia elämäntilanteita.

Äitiys, ikääntyminen, ihmissuhteet ja identiteetti ovat aiheita, joilla on merkitystä monille ihmisille.

Brotheruksen tuotannossa nämä kokemukset eivät näyttäydy yksinkertaisina tai ristiriidattomina.

Hänen henkilöhahmonsa etsivät vastauksia kysymyksiin, joihin ei välttämättä ole yhtä oikeaa ratkaisua.

Hanna Brotheruksen merkitys suomalaiselle kulttuurille

Hanna Brotheruksen merkitys suomalaisessa kulttuurissa rakentuu kahdesta toisiaan täydentävästä urasta.

Tanssitaiteilijana hän on kehittänyt yhteisöllisiä koreografioita, joissa erilaisista taustoista tulevat ihmiset saavat mahdollisuuden osallistua taiteelliseen ilmaisuun.

Kirjailijana hän on puolestaan käsitellyt ihmisyyteen liittyviä kysymyksiä tavalla, joka on tavoittanut uuden lukijakunnan.

Hänen tuotantonsa osoittaa, että taiteen merkitys ei rajoitu pelkästään viihdyttämiseen.

Taide voi auttaa tarkastelemaan yhteiskunnallisia kysymyksiä ja ihmisten kokemuksia uudesta näkökulmasta.

Brotheruksen tanssiteoksissa tämä on näkynyt esimerkiksi turvapaikanhakijoiden ja riippuvuudesta toipuvien ihmisten kanssa tehdyssä työssä.

Kirjallisuudessa samankaltainen kiinnostus näkyy äitiyden, ikääntymisen ja kehollisuuden käsittelyssä.

Molemmissa ilmaisumuodoissa keskeistä on ihmisen kokemus.

Usein kysytyt kysymykset Hanna Brotheruksesta

Kuka on Hanna Brotherus?

Hanna Brotherus on suomalainen koreografi, tanssitaiteilija, ohjaaja ja kirjailija, joka tunnetaan yhteisöllisistä tanssiteoksistaan ja romaaneistaan.

Kuinka vanha Hanna Brotherus on?

Hanna Brotherus syntyi 7. kesäkuuta 1968. Hän on lokakuussa 2026 58-vuotias.

Mistä Hanna Brotherus on kotoisin?

Brotherus kasvoi Tuusulassa lähellä Tuusulanjärveä.

Missä Hanna Brotherus on opiskellut?

Hän valmistui ylioppilaaksi Kallion ilmaisutaidon lukiosta vuonna 1988 ja Teatterikorkeakoulusta tanssitaiteen maisteriksi vuonna 1994. Hän opiskeli myös Amsterdamissa School for New Dance Development -oppilaitoksessa.

Milloin Hanna Brotherus aloitti kirjailijanuransa?

Hanna Brotheruksen esikoisromaani Ainoa kotini ilmestyi vuonna 2021.

Mitä kirjoja Hanna Brotherus on kirjoittanut?

Häneltä ovat ilmestyneet Ainoa kotini (2021), Henkeni edestä (2022), Äitini, tyttäreni (2024) ja Paitsi rakkaus (2026).

Mikä on Hanna Brotheruksen uusin kirja?

Lokakuussa 2026 hänen uusin kirjansa on Paitsi rakkaus, joka julkaistiin 2. syyskuuta 2026.

Kuinka monta lasta Hanna Brotheruksella on?

Hanna Brotheruksella on neljä lasta: Robert, Johannes, Amos ja Elsa Brotherus.

Kuka on Hanna Brotheruksen lasten isä?

Hänen lastensa isä on muusikko ja säveltäjä Antti Ikonen.

Onko Hanna Brotherus ollut naimisissa Mikko Kuustosen kanssa?

Kyllä. Hanna Brotherus ja Mikko Kuustonen menivät naimisiin vuonna 2018. Heidän avioliittonsa päättyi myöhemmin eroon.

Mistä Hanna Brotheruksen tanssiteokset tunnetaan?

Hänen tanssiteoksensa tunnetaan erityisesti yhteisöllisestä työskentelystä, kehollisesta ilmaisusta ja yhteiskunnallisten kysymysten käsittelystä.

Mikä oli Hanna Brotheruksen rooli Fellmanin pelto -performanssissa?

Brotherus toimi vuonna 2013 toteutetun Fellmanin pelto -performanssin koreografina. Kaisa Salmi vastasi teoksen konseptista, ohjauksesta ja tuotannosta. Tapahtumaan osallistui yli 10 000 ihmistä, ja arviot vaihtelevat noin 10 000:n ja 11 000:n välillä.

Esitettiinkö Fragile Hong Kong Arts Festivalilla vuonna 2020?

Fragile oli tarkoitus esittää Hong Kong Arts Festivalilla helmikuussa 2020, mutta alkuperäinen ensi-ilta ei toteutunut pandemiarajoitusten vuoksi. Lokakuussa 2020 esiteltiin Fragile: work-in-progress -dokumentaarinen kokonaisuus sekä keskeneräiseen teokseen perustuva lyhyt live-esitys.

Mitä palkintoja Hanna Brotherus on saanut?

Hän on saanut muun muassa Tanssin mainetekopalkinnon vuonna 2014 ja Pro Dance -palkinnon vuonna 2020. Hänen tanssielokuvansa Ole aina luonamme palkittiin Amsterdamissa vuonna 2003.

Yhteenveto

Hanna Brotherus on rakentanut monipuolisen uran suomalaisen tanssitaiteen ja kirjallisuuden parissa.

Tuusulassa kasvanut Brotherus valmistui Teatterikorkeakoulusta tanssitaiteen maisteriksi vuonna 1994 ja on sen jälkeen työskennellyt koreografina, tanssijana ja ohjaajana.

Hänen tanssiteoksensa ovat käsitelleet yhteiskunnallisia kysymyksiä, ihmisten kokemuksia ja kehollista ilmaisua. Hän on tunnettu erityisesti yhteisöllisistä produktioista, joissa erilaisista taustoista tulevat ihmiset osallistuvat yhteiseen taiteelliseen työskentelyyn.

Kansainvälisesti hänen työnsä on ulottunut myös Hongkongiin, missä Fragile-projektia jatkettiin koronapandemian aiheuttamista rajoituksista huolimatta. Alkuperäinen vuoden 2020 ensi-ilta ei toteutunut suunnitellusti, mutta projektin työskentelyprosessia esiteltiin myöhemmin dokumentaarisessa muodossa ja lyhyenä live-esityksenä.

Kirjailijana Brotherus nousi laajemman yleisön tietoisuuteen vuonna 2021 julkaistulla Ainoa kotini -romaanilla.

Sen jälkeen hän on julkaissut romaanit Henkeni edestä ja Paitsi rakkaus sekä tietokirjan Äitini, tyttäreni.

Hänen kirjallinen tuotantonsa jatkaa niitä teemoja, jotka ovat olleet läsnä myös tanssitaiteessa. Kehollisuus, perhesuhteet, rakkaus, ikääntyminen ja identiteetti muodostavat hänen taiteellisen työnsä keskeisen sisällön.

Hanna Brotheruksen tarina tanssin uranuurtajasta menestyskirjailijaksi osoittaa, että taiteellinen ura voi kehittyä ja saada uusia muotoja elämän eri vaiheissa.

Hänen tuotantonsa ytimessä on kiinnostus ihmisyyteen ja siihen, kuinka jokainen ihminen kantaa mukanaan omaa historiaansa. Tämä ajatus yhdistää hänen pitkää tanssitaiteilijanuraansa ja myöhemmin alkanutta kirjallista työtään.