Milad Tadayyon oli iranilaistaustainen Suomessa asunut mies, joka nousi ensimmäisen kerran julkisuuteen vuonna 2007 osallistuessaan Mr. Finland -kilpailuun. Nuorena mallialalla mahdollisuuksia tavoitellut Tadayyon tuli myöhemmin tunnetuksi vakaviin rikoksiin liittyneestä oikeudenkäynnistä. Hänen elämänsä päättyi 23. marraskuuta 2022 Helsingin Puotilassa tapahtuneeseen ampumiseen.

Tadayyon oli kuollessaan 34-vuotias. Hänen kuolemansa herätti laajaa huomiota, sillä ampumisen taustalla käsiteltiin pitkäaikaista uhkailua, väitettyä kiristystä ja henkilöiden välisiä ristiriitoja. Tapausta seurannut oikeudenkäynti nosti esille kysymyksen siitä, miten suunnitelmallista henkirikosta arvioidaan Suomen rikoslain perusteella.

Milad Tadayyonin elämäntarinaan liittyy sekä vahvistettuja rikostuomioita että myöhempiä rikosepäilyjä. Näiden erottaminen toisistaan on tärkeää, jotta hänen henkilöhistoriastaan muodostuu mahdollisimman täsmällinen kuva.

Kuka oli Milad Tadayyon?

Milad Tadayyon syntyi vuonna 1988 Iranissa. Hän muutti myöhemmin Suomeen ja asui nuoruudessaan Hämeenlinnassa. Hänen julkisuudessa tunnettu henkilöhistoriansa alkaa käytännössä vuoden 2007 Mr. Finland -kilpailusta.

Tadayyonin lapsuudesta, koulutuksesta ja perhe-elämästä on saatavilla vain rajallisesti vahvistettua tietoa. Hänen myöhemmät elämänvaiheensa liittyivät muun muassa Helsingin ravintola- ja yökerhoympäristöön, jossa hän työskenteli järjestyksenvalvontatehtävissä.

Vuonna 2014 Tadayyonin nimi nousi valtakunnallisiin rikosuutisiin vakavan rikoskokonaisuuden vuoksi. Kahdeksan vuotta myöhemmin hänen kuolemansa Helsingin Puotilassa herätti jälleen laajaa julkista kiinnostusta.

Milad Tadayyon ja Mr. Finland -kilpailu vuonna 2007

Milad Tadayyon osallistui vuonna 2007 Helsingissä järjestettyyn Mr. Finland -kilpailuun. Hän oli tuolloin 18-vuotias ja edusti kilpailussa Hämeenlinnaa.

Kilpailun voitti Antti Rauvola, ensimmäiseksi perintöprinssiksi sijoittui Timo Jaaksi ja Tadayyon saavutti toisen perintöprinssin sijoituksen. Menestys toi hänelle näkyvyyttä suomalaisessa viihdejulkisuudessa.

Mr. Finland -kilpailu tarjosi osallistujille mahdollisuuden tavoitella mallialan töitä ja muita esiintymistehtäviä. Tadayyonin myöhemmästä mallinurasta ei kuitenkaan ole kattavaa luotettavaa dokumentaatiota.

Kilpailusijoitus jäi hänen tunnetuimmaksi viihdealan saavutuksekseen. Myöhemmässä uutisoinnissa hänen osallistumisensa kilpailuun mainittiin usein osana hänen henkilöhistoriaansa.

Työskentely Helsingin yöelämässä

2010-luvun alkupuolella Milad Tadayyon työskenteli järjestyksenvalvojana Helsingin yökerhoissa. Hänen kerrottiin toimineen muun muassa yökerho Namun ovimiehenä.

Järjestyksenvalvojan tehtäviin kuuluu turvallisuuden ylläpitäminen, häiriötilanteiden ratkaiseminen ja asiakkaiden suojeleminen. Työssä korostuvat harkintakyky sekä voimankäyttöä koskevien lakien noudattaminen.

Vuonna 2014 Tadayyonin nimi nousi esille rikoskokonaisuudessa, joka liittyi väkivaltaiseen velanperintään. Tapahtumat johtivat myöhemmin useista rikoksista määrättyyn ehdottomaan vankeusrangaistukseen.

Vuoden 2014 rikostapaus Espoossa

Toukokuussa 2014 tapahtunut rikoskokonaisuus liittyi noin 13 000 euron velkasaatavaksi kuvattuun vaatimukseen. Tapahtumat alkoivat, kun 18-vuotias mies joutui väkivaltaisen painostuksen kohteeksi.

Nuori mies oli aluksi sekoitettu toiseen henkilöön. Hänet kuitenkin pakotettiin auttamaan varsinaisen velanperinnän kohteen houkuttelemisessa tapaamiseen.

Tapaaminen järjestettiin Espoon Kivenlahdessa. Paikalle saapunutta miestä uhattiin teräaseella, hänen vapauttaan rajoitettiin ja häneltä anastettiin omaisuutta.

Rikosasia eteni Espoon käräjäoikeuteen, jossa käsiteltiin väkivaltaisen velanperinnän lisäksi huumausaine- ja liikennerikoksia.

Milad Tadayyon sai kolmen vuoden vankeustuomion

Espoon käräjäoikeus tuomitsi Tadayyonin joulukuussa 2014 kolmen vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen.

Tuomittuihin rikoksiin kuuluivat:

• Törkeä ryöstö
• Pakottaminen
• Vapaudenriisto
• Huumausainerikos
• Törkeä huumausainerikos
• Rattijuopumus
• Kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta

Huumausainerikoksiin liittyi muun muassa noin tuhannen ekstaasitabletin hallussapito. Samassa rikoskokonaisuudessa toinen mies tuomittiin kahden vuoden ja yhdeksän kuukauden vankeusrangaistukseen.

Vuoden 2014 tuomio oli merkittävä käänne Tadayyonin elämässä. Se on kuitenkin pidettävä erillään myöhemmistä kiristysepäilyistä, joita tutkittiin hänen kuolemansa jälkeen.

Elämä vuoden 2014 rikostuomion jälkeen

Tadayyonin elämästä vuoden 2014 vankeustuomion jälkeen on saatavilla vain vähän luotettavaa julkista tietoa. Hänen mahdollisista työpaikoistaan, yritystoiminnastaan tai muista ammatillisista suunnitelmistaan ei ole kattavaa dokumentaatiota.

Hänen nimensä nousi uudelleen valtakunnalliseen julkisuuteen marraskuussa 2022. Tuolloin tapahtunut ampuminen johti laajaan poliisitutkintaan, jossa selvitettiin myös henkirikosta edeltäneitä tapahtumia.

Tutkinnan yhteydessä nousi esille epäilyjä pitkäaikaisesta kiristyksestä. Tadayyonin mahdollista osallisuutta näihin tekoihin ei kuitenkaan ratkaistu häntä koskevassa rikosoikeudenkäynnissä hänen kuolemansa jälkeen.

Milad Tadayyon ammuttiin Helsingin Puotilassa

Milad Tadayyon kuoli keskiviikkona 23. marraskuuta 2022 Helsingin Puotilassa. Ampuminen tapahtui päiväsaikaan venesataman läheisyydessä Meripellontien alueella.

Tadayyon oli sopinut tapaamisen Jari Kalervo Veijolan kanssa. Molemmat miehet saapuivat paikalle omilla autoillaan.

Veijola oli varautunut tapaamiseen ampuma-aseella ja suojaliivillä. Miesten noustua autoistaan hän ampui Tadayyonia ylävartaloon.

Tadayyon yritti paeta, mutta Veijola ampui häntä uudelleen selkään. Tadayyon menehtyi saamiinsa vammoihin tapahtumapaikalla.

Ampumisen jälkeen Veijola soitti itse hätäkeskukseen ja jäi odottamaan poliisin saapumista. Tapahtumasta käynnistyi henkirikostutkinta.

Puotilan ampumisen taustalla tutkittiin kiristysepäilyjä

Ampumisen tutkinnassa nousi esille epäily pitkäaikaisesta kiristyksestä. Poliisi selvitti, oliko Veijolaa painostettu maksamaan huomattavaa rahasummaa.

Veijola kertoi oikeudessa, että häneltä oli vaadittu noin 200 000 euroa velkana, jota hän piti perusteettomana. Hänen mukaansa uhkailu oli jatkunut kuukausia ja kohdistunut myös hänen läheisiinsä.

Poliisin esitutkinnassa epäiltiin, että Tadayyon ja toinen henkilö olivat osallistuneet Veijolaan kohdistuneeseen kiristyksen yritykseen.

Oliko Milad Tadayyon tuomittu kiristyksestä?

Tadayyonin mahdollista osallisuutta myöhempään kiristyskokonaisuuteen ei ratkaistu oikeudessa hänen kuolemansa jälkeen.

Helsingin käräjäoikeus käsitteli Veijolaan kohdistunutta uhkailua osana henkirikoksen taustaa. Oikeus huomioi painostuksen aiheuttaman pelon arvioidessaan ampumisen olosuhteita.

Tämä ei kuitenkaan merkinnyt sitä, että Tadayyon olisi saanut kiristystuomion. Poliisin rikosepäilyt, oikeudessa esitetyt kertomukset ja vahvistetut rikostuomiot ovat erillisiä asioita.

Jari Kalervo Veijolan oikeudenkäynti vuonna 2023

Puotilan ampumista käsiteltiin Helsingin käräjäoikeudessa keväällä 2023. Syyttäjä vaati Veijolalle elinkautista vankeusrangaistusta murhasta.

Veijola myönsi aiheuttaneensa Tadayyonin kuoleman mutta vetosi hätävarjeluun. Hänen puolustuksensa mukaan pitkäaikainen uhkailu oli aiheuttanut voimakasta pelkoa ja psyykkistä kuormitusta.

Oikeudenkäynnissä arvioitiin erityisesti ampumisen suunnitelmallisuutta, hätävarjelun edellytyksiä ja sitä, oliko teko kokonaisuutena niin törkeä, että se täyttäisi murhan tunnusmerkistön.

Käräjäoikeus tuomitsi Veijolan taposta

Helsingin käräjäoikeus antoi ratkaisunsa 22. toukokuuta 2023. Veijola tuomittiin taposta ja ampuma-aserikoksesta yhteensä kymmenen vuoden ja kuuden kuukauden vankeusrangaistukseen.

Käräjäoikeus katsoi henkirikoksen olleen vakaasti harkittu. Veijola oli valmistautunut tapaamiseen etukäteen ja pitänyt Tadayyonin surmaamista mahdollisena toimintavaihtoehtona.

Oikeus ei kuitenkaan pitänyt tekoa kokonaisuutena arvostellen murhan edellyttämällä tavalla törkeänä. Arvioinnissa huomioitiin pitkäaikaisen painostuksen aiheuttama pelko ja psyykkinen kuormitus.

Hätävarjeluun perustuvaa puolustusta ei hyväksytty. Käräjäoikeus katsoi, ettei aikaisempi uhkailu oikeuttanut ampumista tapahtumahetken olosuhteissa.

Miten Puotilan ampumisen oikeuskäsittely jatkui?

Käräjäoikeuden ratkaisun jälkeen asia eteni muutoksenhakuun. Tadayyonin omainen vaati, että Veijolan teko arvioitaisiin murhaksi eikä tapoksi.

Helmikuussa 2026 uutisoitiin Helsingin hovioikeuden käsittelevän henkirikosta koskevaa valitusta. Muutoksenhaun keskeinen kysymys oli, täyttikö ampuminen murhan tunnusmerkistön.

Omaisen puolella korostettiin teon suunnitelmallisuutta ja sitä, että Veijola oli ampunut myös pakenevaa Tadayyonia. Puolustus puolestaan painotti pitkäaikaisen uhkailun aiheuttamaa pelkoa.

Mitä hovioikeuden ratkaisusta tiedetään?

Heinäkuussa 2026 julkaistuksi kerrotussa toissijaisessa uutiselostuksessa ilmoitettiin, että Helsingin hovioikeus olisi pitänyt käräjäoikeuden tappotuomion ennallaan.

Alkuperäistä hovioikeuden ratkaisua ei kuitenkaan ole voitu riippumattomasti vahvistaa. Sen tarkkaa antopäivää, rangaistusta koskevaa lopputulosta tai mahdollista lainvoimaisuutta ei siksi voida esittää varmoina tietoina.

Vahvistettu ratkaisu on Helsingin käräjäoikeuden toukokuussa 2023 antama tuomio. Se ei kuitenkaan yksin kerro koko muutoksenhakuprosessin lopullista tulosta.

Milad Tadayyon ja United Brotherhood -yhteydet

Tadayyonin kuoleman jälkeen julkisuudessa käsiteltiin hänen yhteyksiään henkilöihin, joilla oli taustaa järjestäytyneessä rikollisuudessa.

Erityisesti United Brotherhood -rikollisjärjestön nimi nousi esille. Uutisoinnin mukaan Tadayyonilla oli yhteyksiä järjestön piirissä toimineisiin henkilöihin, mutta häntä ei kuvattu sen varsinaiseksi jäseneksi.

Yhteydet rikollisjärjestöön liittyviin henkilöihin eivät sellaisenaan osoita järjestön jäsenyyttä. Tadayyonin United Brotherhood -jäsenyyttä ei ole luotettavasti vahvistettu.

Myöskään Puotilan ampumista ei tule pitää järjestön toteuttamana tekona ilman sitä tukevaa näyttöä.

Milad Tadayyonin perhe ja yksityiselämä

Milad Tadayyonin yksityiselämästä on saatavilla huomattavasti vähemmän vahvistettua tietoa kuin hänen rikosasioistaan.

Hänen tiedetään olleen iranilaistaustainen ja asuneen nuoruudessaan Suomessa. Hämeenlinna liittyi hänen varhaiseen julkiseen henkilöhistoriaansa vuoden 2007 Mr. Finland -kilpailun kautta.

Hänen mahdollisesta puolisostaan, lapsistaan tai muista läheisistä perhesuhteistaan ei ole riittävästi luotettavaa julkista tietoa. Näistä asioista ei siksi ole perusteltua esittää tarkempia väitteitä.

Milad Tadayyonin elämän tärkeimmät tapahtumat

Vuosi	Tapahtuma
1988	Milad Tadayyon syntyi.
2007	Hän sijoittui Mr. Finland -kilpailussa toiseksi perintöprinssiksi.
2014	Hän oli osallisena väkivaltaiseen velanperintään liittyneessä rikoskokonaisuudessa.
2014	Espoon käräjäoikeus tuomitsi hänet kolmen vuoden vankeusrangaistukseen.
2022	Tadayyon ammuttiin kuoliaaksi Helsingin Puotilassa 23. marraskuuta.
2023	Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Veijolan taposta ja ampuma-aserikoksesta.
2026	Henkirikosta koskevasta hovioikeuskäsittelystä uutisoitiin. Ratkaisun lopullista oikeudellista tilaa ei ole vahvistettu.

Usein kysytyt kysymykset Milad Tadayyonista

Kuka oli Milad Tadayyon?

Milad Tadayyon oli iranilaistaustainen Suomessa asunut mies, joka tuli tunnetuksi vuoden 2007 Mr. Finland -kilpailusta. Myöhemmin hän sai vankeustuomion vakavista rikoksista.

Minkä ikäisenä Milad Tadayyon kuoli?

Milad Tadayyon kuoli 34-vuotiaana 23. marraskuuta 2022.

Missä Milad Tadayyon ammuttiin?

Hänet ammuttiin Helsingin Puotilassa venesataman läheisyydessä marraskuussa 2022.

Kuka ampui Milad Tadayyonin?

Tadayyonin ampui Jari Kalervo Veijola. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Veijolan vuonna 2023 taposta ja ampuma-aserikoksesta.

Oliko Milad Tadayyon mukana Mr. Finland -kilpailussa?

Kyllä. Hän osallistui kilpailuun vuonna 2007 ja sijoittui toiseksi perintöprinssiksi.

Mistä rikoksista Milad Tadayyon tuomittiin?

Vuonna 2014 hän sai kolmen vuoden vankeusrangaistuksen muun muassa törkeästä ryöstöstä, pakottamisesta, vapaudenriistosta ja huumausainerikoksista.

Oliko Milad Tadayyon United Brotherhoodin jäsen?

Tadayyonilla kerrottiin olleen yhteyksiä järjestön piirissä toimineisiin henkilöihin. Hänen varsinaista jäsenyyttään ei ole vahvistettu.

Oliko Milad Tadayyon tuomittu kiristyksestä?

Vuoden 2022 ampumisen taustalla tutkittuun kiristysepäilyyn liittyvää Tadayyonin mahdollista rikosoikeudellista vastuuta ei ratkaistu hänen kuolemansa jälkeen.

Yhteenveto

Milad Tadayyonin elämäntarina sisältää kolme merkittävää julkista vaihetta: vuoden 2007 Mr. Finland -kilpailun, vuoden 2014 rikostuomion ja marraskuussa 2022 tapahtuneen kuoleman Helsingin Puotilassa.

Hän tuli nuorena tunnetuksi mallikilpailusta, mutta myöhemmin hänen nimensä nousi esille vakavien rikosten vuoksi. Vuonna 2014 hän sai kolmen vuoden ehdottoman vankeusrangaistuksen.

Puotilan ampuminen johti laajaan rikostutkintaan ja oikeudenkäyntiin. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Jari Kalervo Veijolan vuonna 2023 taposta ja ampuma-aserikoksesta kymmenen vuoden ja kuuden kuukauden vankeuteen. Asiaan liittyi myöhemmin muutoksenhakua, jonka lopullista oikeudellista tilaa ei ole voitu vahvistaa.

Milad Tadayyonin henkilöhistoriaa tarkasteltaessa on tärkeää erottaa toisistaan vahvistetut rikostuomiot, poliisin tutkimat epäilyt ja oikeudenkäynneissä esitetyt kertomukset. Hänen aikaisempi rikoshistoriansa ei myöskään poistanut hänen oikeuttaan henkilökohtaiseen turvallisuuteen.

Anneli Auer on suomalainen nainen, jonka nimi liittyy yhteen Suomen tunnetuimmista ja pitkäkestoisimmista rikostapauksista. Hänen aviomiehensä Jukka S. Lahti surmattiin perheen kotona Ulvilassa joulukuussa 2006. Tapahtumasta alkoi poikkeuksellinen oikeusprosessi, joka on herättänyt keskustelua suomalaisen rikostutkinnan luotettavuudesta, oikeusturvasta ja oikeusjärjestelmän toiminnasta.

Auer joutui itse epäillyksi miehensä murhasta. Hänet tuomittiin kahdesti käräjäoikeudessa elinkautiseen vankeuteen, mutta Vaasan hovioikeus vapautti hänet murhasyytteestä vuonna 2015. Vapauttava ratkaisu jäi lainvoimaiseksi saman vuoden joulukuussa.

Auerin elämässä tapahtui uusi merkittävä oikeudellinen käänne vuonna 2026. Erillisen seksuaali- ja väkivaltarikosasian uudessa käsittelyssä syytteet hylättiin, ja pääasian vapauttava ratkaisu tuli lainvoimaiseksi toukokuussa 2026. Kaikki aiempiin pahoinpitelytuomioihin liittyneet oikeudelliset kysymykset eivät kuitenkaan ratkenneet samalla kertaa.

Mitä Anneli Auerin tapauksessa tapahtui, miksi oikeudenkäynnit jatkuivat vuosikymmeniä ja mitä hänen elämästään tiedetään nykyään?

Kuka on Anneli Auer?

Anneli Auer on vuonna 1965 syntynyt suomalainen nainen, joka nousi valtakunnalliseen julkisuuteen aviomiehensä henkirikoksen ja sitä seuranneiden oikeudenkäyntien vuoksi.

Ennen joulukuun 2006 tapahtumia Auer asui perheensä kanssa Ulvilassa Satakunnassa. Hänen aviomiehensä Jukka S. Lahti työskenteli henkilöstö- ja koulutusalan tehtävissä. Pariskunnalla oli neljä lasta.

Perheen elämä muuttui perusteellisesti, kun Lahti surmattiin heidän yhteisessä kodissaan.

Aluksi Aueria käsiteltiin rikoksen uhrina ja tapahtumien silminnäkijänä. Myöhemmin poliisin tutkintalinja muuttui, ja hänestä tuli keskeinen murhasta epäilty.

Anneli Auerin perustiedot

Tieto	Yksityiskohdat
Nimi	Anneli Auer
Syntymävuosi	1965
Ikä vuonna 2026	60–61 vuotta syntymäpäivästä riippuen
Kansalaisuus	Suomalainen
Tunnetaan	Ulvilan surmasta ja oikeudenkäynneistä
Edesmennyt aviomies	Jukka S. Lahti
Lapset	Neljä
Ulvilan surma	1. joulukuuta 2006
Murhasyytteen lopputulos	Lainvoimainen vapauttava ratkaisu vuonna 2015
Erillisen rikosasian uusi ratkaisu	Syytteet hylättiin 29.4.2026
Pääasian oikeudellinen tilanne	Vapauttava ratkaisu lainvoimainen toukokuusta 2026

Ulvilan surma vuonna 2006 – mitä tapahtui?

Joulukuun 1. päivän vastaisena yönä vuonna 2006 Jukka S. Lahti joutui henkirikoksen uhriksi perheensä kodissa Ulvilan Vanhassakylässä.

Anneli Auer soitti hätäkeskukseen ja kertoi, että kotiin oli tunkeutunut ulkopuolinen mies, joka oli hyökännyt hänen aviomiehensä kimppuun.

Perheen lapset olivat tapahtuma-aikaan kotona.

Poliisin saavuttua paikalle Lahti löydettiin kuolleena. Myös Auer oli saanut vamman.

Hätäkeskuspuhelusta tuli myöhemmin yksi rikostutkinnan tärkeimmistä todistusaineistoista. Sen ääniä ja tapahtumien aikajärjestystä arvioitiin useissa oikeudenkäynneissä.

Miksi Ulvilan surma oli vaikea selvittää?

Tutkinnassa nousi esiin useita kysymyksiä, joihin eri osapuolet esittivät toisistaan poikkeavia tulkintoja.

Keskeisiä kysymyksiä olivat:

• Oliko talossa ulkopuolinen hyökkääjä?
• Mitä hätäkeskuspuhelun aikana tapahtui?
• Mitä verijäljet ja muut tekniset havainnot osoittivat?
• Kuinka luotettavia tapahtumiin liittyneet kertomukset olivat?
• Riittikö todistusaineisto osoittamaan tietyn henkilön syyllisyyden?

Tutkinnan alkuvaiheessa poliisi etsi ulkopuolista tekijää. Myöhemmin epäilyt kohdistuivat Aueriin.

Ulvilan henkirikoksen tekijää ei ole saatu oikeudessa vahvistettua.

Miksi Anneli Aueria epäiltiin murhasta?

Vuonna 2009 poliisin tutkintalinja muuttui, ja Anneli Auerista tuli keskeinen epäilty aviomiehensä henkirikoksessa.

Syyttäjien näkemyksen mukaan ulkopuolista hyökkääjää ei ollut, vaan Auer oli itse surmannut Lahden.

Auer kiisti syyllisyytensä ja piti kiinni kertomuksestaan ulkopuolisesta tekijästä.

Oikeudenkäynneissä käsiteltiin laajasti hätäkeskustallennetta, tapahtumapaikan verijälkiä, kuulustelukertomuksia ja teknistä todistusaineistoa.

Ensimmäinen murhatuomio vuonna 2010

Satakunnan käräjäoikeus tuomitsi Auerin marraskuussa 2010 elinkautiseen vankeuteen murhasta.

Auer valitti ratkaisusta Vaasan hovioikeuteen, joka vapautti hänet murhasyytteestä heinäkuussa 2011.

Asia ei kuitenkaan päättynyt tähän.

Vuonna 2012 korkein oikeus palautti murha-asian uudelleen käräjäoikeuden käsiteltäväksi.

Joulukuussa 2013 käräjäoikeus tuomitsi Auerin toistamiseen elinkautiseen vankeuteen.

Myös tästä tuomiosta valitettiin.

Anneli Auerin vapauttava tuomio vuonna 2015

Helmikuun 19. päivänä 2015 Vaasan hovioikeus hylkäsi Aueria vastaan nostetun murhasyytteen.

Ratkaisu syntyi äänin 2–1.

Hovioikeuden mukaan syyttäjän esittämä todistusaineisto ei riittänyt osoittamaan Auerin syyllisyyttä rikosoikeudenkäynnissä vaadittavalla varmuudella.

Ratkaisussa korostui syyttömyysolettama, jonka mukaan syytettyä pidetään syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on näytetty toteen.

Syyttäjät hakivat hovioikeuden päätökseen valituslupaa korkeimmalta oikeudelta.

Korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa 18. joulukuuta 2015.

Näin Vaasan hovioikeuden vapauttava tuomio jäi lainvoimaiseksi.

Anneli Aueria ei ole lainvoimaisesti tuomittu Jukka S. Lahden murhasta. Ulvilan henkirikos on edelleen selvittämätön.

Anneli Auerin erillinen seksuaali- ja väkivaltarikosasia

Ulvilan henkirikosasian lisäksi Auer joutui erilliseen rikosoikeudenkäyntiin.

Syytteet liittyivät hänen lapsiinsa väitetysti kohdistuneisiin seksuaali- ja väkivaltarikoksiin.

Toisena syytettynä oli Auerin entinen miesystävä Jens Ihle, joka tunnettiin aikaisemmin nimellä Jens Kukka.

Vuonna 2013 Turun hovioikeus tuomitsi Auerin seitsemän vuoden ja kuuden kuukauden vankeusrangaistukseen. Ihle sai kymmenen vuoden vankeusrangaistuksen.

Molemmat kiistivät syyllistyneensä syytteissä kuvattuihin tekoihin.

Tuomiot perustuivat keskeisesti lasten aikaisempiin kertomuksiin sekä niitä tukeviksi tulkittuihin asiantuntijalausuntoihin.

Ratkaisut tulivat aikanaan lainvoimaisiksi, ja molemmat kärsivät heille määrätyt vankeusrangaistukset.

Lasten kertomukset muuttuivat myöhemmin

Auerin kolme nuorinta lasta kertoivat aikuisina, etteivät heidän aikaisemmat kertomuksensa väitetyistä seksuaalirikoksista pitäneet paikkaansa.

Muuttuneet kertomukset johtivat siihen, että aikaisempien tuomioiden luotettavuutta alettiin arvioida uudelleen.

Auer ja Ihle hakivat tuomioidensa purkamista korkeimmalta oikeudelta.

Tämä käynnisti uuden vaiheen pitkään jatkuneessa oikeusprosessissa.

Korkein oikeus purki tuomioita vuonna 2024

Joulukuun 5. päivänä 2024 korkein oikeus päätti purkaa aikaisempia rikostuomioita olennaisilta osin.

Asia palautettiin Varsinais-Suomen käräjäoikeuden käsiteltäväksi.

Päätöksen perusteena oli erityisesti uusi selvitys, joka liittyi asianomistajien muuttuneisiin kertomuksiin.

Tuomioiden purkaminen oli merkittävä oikeudellinen käänne, sillä lainvoimaisia ratkaisuja voidaan purkaa vain laissa säädetyillä perusteilla.

Kaikkia aikaisempia pahoinpitelytuomioita ei purettu

Korkeimman oikeuden ratkaisu ei kuitenkaan kumonnut kaikkia aikaisempia tuomioita.

Kolme pahoinpitelytuomiota jäi purkamispäätöksen ulkopuolelle.

Tämä yksityiskohta nousi myöhemmin merkittäväksi vuoden 2026 oikeudenkäynnissä.

Tuomioiden osittainen purkaminen ja uuden oikeudenkäynnin vapauttava ratkaisu olivat erillisiä oikeudellisia tapahtumia.

Anneli Auerin oikeudenkäynti vuonna 2026

Varsinais-Suomen käräjäoikeus käsitteli rikosasiaa uudelleen vuosina 2025–2026.

Oikeudenkäynnissä arvioitiin alkuperäisiä kertomuksia, lääketieteellistä näyttöä ja myöhemmin esitettyä todistusaineistoa.

Huhtikuun 29. päivänä 2026 käräjäoikeus antoi ratkaisunsa.

Käräjäoikeus hylkäsi kaikki uudelleen käsittelemänsä Anneli Aueria ja Jens Ihleä vastaan nostetut syytteet.

Oikeuden mukaan alkuperäiset kertomukset eivät saaneet riittävää tukea muusta luotettavasta todistusaineistosta.

Uusi todistelu puolestaan tuki asianomistajien myöhempiä kertomuksia siitä, etteivät syytteissä kuvatut tapahtumat olleet toteutuneet.

Valittiko syyttäjä vuoden 2026 ratkaisusta?

Valtakunnansyyttäjä Ari-Pekka Koivisto ilmoitti 28. toukokuuta 2026, ettei syyttäjälaitos valita Varsinais-Suomen käräjäoikeuden ratkaisusta siltä osin kuin uudelleen käsitellyt seksuaalirikos-, pahoinpitely- ja laitonta uhkausta koskevat syytteet oli hylätty.

Näiltä osin vapauttava ratkaisu jäi lainvoimaiseksi.

Syyttäjä päätti kuitenkin hakea hovioikeudelta jatkokäsittelylupaa kolmeen aikaisemmin purkamatta jääneeseen pahoinpitelytuomioon liittyvissä kysymyksissä.

Lisäksi muutoksenhaku koski oikeudenkäyntiavustajien palkkioita.

Pääasian vapauttava ratkaisu oli siis lopullinen, mutta kaikkia erillisiä oikeudellisia kysymyksiä ei ratkaistu samalla kertaa.

Anneli Auerin perhe ja lapset

Anneli Auerilla ja hänen edesmenneellä aviomiehellään Jukka S. Lahdella on neljä yhteistä lasta.

Perheen elämä muuttui perusteellisesti vuoden 2006 henkirikoksen seurauksena.

Lasten elämään vaikuttivat isän kuoleman lisäksi äitiä koskeneet rikostutkinnat, oikeudenkäynnit ja laaja julkinen huomio.

Erillisessä rikosasiassa lasten kertomuksilla oli keskeinen merkitys.

Myöhemmin muuttuneet kertomukset johtivat lopulta aikaisempien tuomioiden uudelleenarviointiin.

Lasten nykyisestä yksityiselämästä ei kuitenkaan ole perusteltua esittää oletuksia.

Anneli Auer nykyään – mitä hänelle kuuluu vuonna 2026?

Anneli Auer nousi jälleen valtakunnalliseen julkisuuteen keväällä 2026, kun Varsinais-Suomen käräjäoikeus antoi vapauttavan ratkaisunsa.

Auer kommentoi päätöstä tyytyväisenä ja kuvasi pitkien oikeusprosessien vaikutuksia elämäänsä.

Hän on kertonut, että lähes 20 vuotta hänen elämästään on kulunut rikostutkintojen ja oikeudenkäyntien parissa.

Vuoden 2026 ratkaisu merkitsi huomattavaa muutosta hänen pitkään jatkuneessa oikeudellisessa tilanteessaan.

Mitä Anneli Auer tekee nykyään?

Auerin nykyisestä työstä tai ammatillisesta toiminnasta ei ole saatavilla kattavia vahvistettuja tietoja.

Viime vuosina hänen julkinen näkyvyytensä on liittynyt erityisesti oikeudenkäynteihin.

Myöskään hänen nykyisestä parisuhteestaan tai asumisjärjestelyistään ei ole perusteltua tehdä oletuksia.

Anneli Auerin oikeudenkäyntien aikajana

Vuosi	Tapahtuma
2006	Jukka S. Lahti surmattiin Ulvilassa
2009	Anneli Aueria alettiin epäillä murhasta
2010	Käräjäoikeus tuomitsi Auerin elinkautiseen
2011	Vaasan hovioikeus vapautti hänet syytteestä
2012	Korkein oikeus palautti murha-asian uuteen käsittelyyn
2013	Käräjäoikeus antoi uuden elinkautistuomion
2013	Erillisessä rikosasiassa annettiin vankeustuomio
2015	Murhasyytteen vapauttava ratkaisu jäi lainvoimaiseksi
2024	Korkein oikeus purki erillisen rikosasian tuomioita olennaisilta osin
2025	Erillisen rikosasian uusi oikeudenkäynti
29.4.2026	Käräjäoikeus hylkäsi uudelleen käsittelemänsä syytteet
28.5.2026	Pääasian vapauttava ratkaisu jäi lainvoimaiseksi
28.5.2026	Syyttäjä ilmoitti erillisestä muutoksenhausta

Miksi Anneli Auerin tapaus on merkittävä Suomen oikeushistoriassa?

Anneli Auerin oikeudenkäynnit ovat herättäneet keskustelua rikostutkinnan laadusta, todistusaineiston luotettavuudesta ja oikeusturvasta.

Poikkeuksellista on erityisesti oikeusprosessien pitkä kesto sekä se, että eri tuomioistuimet päätyivät samoihin tapahtumiin liittyvissä kysymyksissä erilaisiin johtopäätöksiin.

Tapauksen keskeisiä oikeudellisia periaatteita ovat:

• Syyttömyysolettama: Syytettyä pidetään syyttömänä, kunnes syyllisyys on näytetty toteen.
• Todistustaakka: Syyttäjän on esitettävä riittävä näyttö rikossyytteen tueksi.
• Todistusaineiston luotettavuus: Kertomuksia ja asiantuntijalausuntoja on arvioitava kriittisesti.
• Oikeus muutoksenhakuun: Tuomioistuimen ratkaisu voidaan saattaa ylemmän oikeusasteen arvioitavaksi.
• Tuomion purkaminen: Lainvoimainen ratkaisu voidaan poikkeuksellisesti purkaa uuden selvityksen perusteella.

Tapaus osoittaa, miksi rikosepäily, aikaisempi tuomio, purettu ratkaisu ja lainvoimainen vapauttava tuomio on tärkeää erottaa toisistaan.

Usein kysytyt kysymykset Anneli Auerista

Kuka Anneli Auer on?

Anneli Auer on suomalainen nainen, joka tuli tunnetuksi aviomiehensä Jukka S. Lahden vuonna 2006 tapahtuneen henkirikoksen ja sitä seuranneiden oikeudenkäyntien vuoksi.

Kuinka vanha Anneli Auer on?

Anneli Auer on syntynyt vuonna 1965. Hän täyttää tai on täyttänyt 61 vuotta vuonna 2026.

Tuomittiinko Anneli Auer miehensä murhasta?

Auer tuomittiin käräjäoikeudessa kahdesti, mutta Vaasan hovioikeus vapautti hänet murhasyytteestä vuonna 2015. Vapauttava ratkaisu jäi lainvoimaiseksi.

Kuka surmasi Jukka S. Lahden?

Jukka S. Lahden henkirikoksen tekijää ei ole saatu oikeudessa vahvistettua. Ulvilan surma on edelleen selvittämätön.

Onko Anneli Auerilla lapsia?

Kyllä. Anneli Auerilla ja Jukka S. Lahdella on neljä yhteistä lasta.

Mitä Anneli Auerin oikeudenkäynnissä tapahtui vuonna 2026?

Varsinais-Suomen käräjäoikeus hylkäsi 29. huhtikuuta 2026 uudelleen käsittelemänsä syytteet Aueria ja Jens Ihleä vastaan.

Jäikö vuoden 2026 vapauttava ratkaisu lainvoimaiseksi?

Kyllä. Valtakunnansyyttäjä päätti 28. toukokuuta 2026 olla valittamatta pääasian vapauttavasta ratkaisusta.

Päättyivätkö kaikki oikeusprosessit vuonna 2026?

Pääasian vapauttava ratkaisu tuli lainvoimaiseksi, mutta kolmeen aikaisempaan pahoinpitelytuomioon ja oikeudenkäyntiavustajien palkkioihin liittyvät kysymykset jäivät erillisen muutoksenhaun kohteeksi.

Yhteenveto

Anneli Auerin elämä liittyy yhteen Suomen rikoshistorian poikkeuksellisimmista tapauksista.

Hänen aviomiehensä Jukka S. Lahti surmattiin Ulvilassa joulukuussa 2006. Auer joutui myöhemmin murhasta epäillyksi ja kävi läpi useita oikeudenkäyntejä.

Vaasan hovioikeus vapautti hänet murhasyytteestä vuonna 2015, ja ratkaisu jäi lainvoimaiseksi saman vuoden joulukuussa.

Erillinen seksuaali- ja väkivaltarikosasia sai puolestaan uuden käänteen, kun korkein oikeus purki aikaisempia tuomioita olennaisilta osin vuonna 2024. Huhtikuussa 2026 Varsinais-Suomen käräjäoikeus hylkäsi uudelleen käsittelemänsä syytteet.

Toukokuussa 2026 valtakunnansyyttäjä päätti olla valittamatta pääasian vapauttavasta ratkaisusta. Joitakin aikaisempiin pahoinpitelytuomioihin ja oikeudenkäyntikuluihin liittyviä kysymyksiä jäi kuitenkin erillisen muutoksenhaun kohteeksi.

Anneli Auerin tapaus muistuttaa siitä, kuinka tärkeää oikeusvaltiossa on syyttömyysolettama, luotettava todistusaineisto ja mahdollisuus korjata aikaisempia oikeudellisia ratkaisuja.

Perttu Oskari Pyynösen nimi on tullut Suomessa tunnetuksi useiden poikkeuksellisen vakavien väkivaltarikosten ja niitä seuranneiden oikeudenkäyntien kautta. Hänen rikoshistoriansa muodostaa pitkän ja raskaan jatkumon, jossa ensimmäistä pitkää vankeusrangaistusta seurasi uusi henkirikos vankilassa, myöhemmin oikeussalissa tapahtunut uhkaamistilanne sekä vielä uusi vakava väkivaltatapaus elinkautisen aikana.

Pyynösen tapauksessa olennaista on erottaa toisistaan jo vahvistetut rikostuomiot ja sellaiset uudemmat rikosasiat, joissa oikeusprosessi on ollut vielä kesken. Tämä on tärkeää sekä juridisen täsmällisyyden että luotettavan rikosjournalismin kannalta.

Perttu Pyynönen on tuomittu muun muassa murhan yrityksestä, murhasta, törkeästä raiskauksesta ja oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamisesta. Lisäksi hänen nimeensä liittyy Riihimäen vankilassa vuonna 2025 tapahtunut vakava väkivallanteko, josta häntä syytettiin myöhemmin murhan yrityksestä. Syyskuun 2026 oikeudenkäyntitietojen perusteella kyse oli tässä vaiheessa vielä syytteestä, ei lopullisesta murhan yritystuomiosta.

Kuka Perttu Pyynönen on?

Perttu Oskari Pyynönen on vuonna 1998 syntynyt suomalainen mies, jonka julkinen tunnettuus liittyy lähes kokonaan vakaviin rikoksiin ja oikeudenkäynteihin.

Hänen henkilökohtaisesta elämästään, koulutuksestaan tai työtaustastaan ei ole samalla tavalla merkittävää ja luotettavasti dokumentoitua julkista tietoa. Siksi hänen julkisessa henkilökuvassaan keskeiseksi nousee rikosoikeudellinen historia.

Pyynösen tunnetuimmat rikosasiat sijoittuvat vuosille 2020–2026.

Niihin kuuluvat:

• vuoden 2020 murhan yritys Helsingissä
• vuonna 2021 annettu pitkä vankeustuomio
• Vantaan vankilan matkasellissä vuonna 2022 tapahtunut henkirikos
• vuonna 2023 annettu elinkautinen
• hovioikeuden vuonna 2025 vahvistama murha- ja raiskaustuomio
• erillinen uhkaamistuomio
• Riihimäen vankilan vuoden 2025 väkivaltatapaus
• murhan yritystä koskeva uusi oikeudenkäynti vuonna 2026.

Vuoden 2020 murhan yritys aloitti vakavien rikosten aikajanan

Pyynösen rikoshistorian ensimmäinen laajasti uutisoitu vakava väkivaltarikos tapahtui Helsingissä 26. marraskuuta 2020.

Uhri oli hänen nuoruudestaan tuntemansa mies.

Oikeudessa teko arvioitiin suunnitelmalliseksi. Uhria houkuteltiin tilanteeseen, jossa hänen kimppuunsa käytiin vakavaa väkivaltaa.

Uhri sai useita veitseniskuja ja joutui hengenvaaralliseen tilanteeseen.

Hänen suuntaansa myös ammuttiin pienoispistoolilla.

Uhri onnistui kuitenkin selviytymään ja pääsemään pois tilanteesta. Hän sai vakavia vammoja ja oli poliisin saapuessa erittäin huonossa kunnossa.

Teko osoitti jo tässä vaiheessa poikkeuksellista väkivaltaisuutta.

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Pyynösen vuonna 2021

Helsingin käräjäoikeus antoi Pyynöselle maaliskuussa 2021 pitkän vankeusrangaistuksen.

Hänet tuomittiin:

• murhan yrityksestä
• ampuma-aserikoksesta
• huumausainerikoksesta.

Yhteinen rangaistus oli 10 vuotta ja 6 kuukautta vankeutta.

Murhan yrityksen osalta oikeus piti tekoa suunnitelmallisena ja vakavasti harkittuna.

Tällä tuomiolla oli myöhemmän rikoshistorian kannalta suuri merkitys.

Juuri tämän rangaistuksen vuoksi Pyynönen oli vankilassa, kun Vantaan vankilan matkasellissä tapahtui tammikuussa 2022 uusi henkirikos.

Vantaan vankilan sellimurha tammikuussa 2022

Pyynösen tunnetuin rikos liittyy Vantaan vankilan matkasellissä tapahtuneeseen henkirikokseen.

Tapahtumat sijoittuivat tammikuuhun 2022.

Samassa sellissä oli nuori mies yhdessä Pyynösen ja Abshir Diini Muyen kanssa.

Myöhemmin oikeus katsoi Pyynösen ja Muyen syyllistyneen yhdessä erittäin vakavaan väkivaltaan, jonka seurauksena uhri kuoli.

Tapausta alettiin julkisuudessa kutsua Vantaan vankilan sellimurhaksi tai matkasellimurhaksi.

Uhri joutui pitkäkestoisen väkivallan kohteeksi

Vantaan vankilan tapauksessa väkivalta ei ollut yksittäinen nopea hyökkäys.

Oikeudessa käsiteltyjen tapahtumien perusteella uhri joutui useiden päivien ajan vakavan pahoinpitelyn, nöyryyttämisen ja muun väkivallan kohteeksi.

Häntä muun muassa:

• lyötiin
• potkittiin
• viillettiin
• poltettiin
• kasteltiin kuumalla vedellä
• pakotettiin nielemään erilaisia aineita
• alistettiin ja nöyryytettiin.

Oikeuden mukaan tapahtumien myöhemmässä vaiheessa uhria myös pakotettiin kirjoittamaan itsemurhaviesti.

Tällä oli merkitystä arvioitaessa teon suunnitelmallisuutta ja sitä, yrittivätkö tekijät peittää tapahtumien todellista kulkua.

Henkirikos arvioitiin murhaksi

Itä-Uudenmaan käräjäoikeus antoi asiassa tuomionsa 20. huhtikuuta 2023.

Pyynönen ja Muye tuomittiin murhasta ja törkeästä raiskauksesta elinkautisiin vankeusrangaistuksiin.

Oikeus piti henkirikosta erityisen vakavana.

Teon katsottiin olleen:

• suunnitelmallinen
• vakaasti harkittu
• erityisen raaka
• erityisen julma
• kokonaisuutena arvostellen törkeä.

Murhasta seuraa Suomessa elinkautinen vankeusrangaistus.

Pyynönen tuomittiin myös törkeästä raiskauksesta

Vantaan vankilan rikoskokonaisuus ei rajoittunut murhaan.

Oikeus katsoi Pyynösen syyllistyneen myös törkeään raiskaukseen.

Tämä rikos oli osa samaa tapahtumaketjua, jossa uhri joutui pitkäaikaisen ja poikkeuksellisen vakavan väkivallan kohteeksi.

Käräjäoikeuden myöhemmin antama elinkautinen kattoi kokonaisuuden vakavimmat rikokset.

Törkeä raiskaus säilyi myös myöhemmässä muutoksenhaussa osana Pyynösen rikosvastuuta.

Pyynönen katsottiin syyntakeiseksi

Oikeudenkäynnissä arvioitiin myös Pyynösen mielentilaa.

Syyntakeisuudella tarkoitetaan sitä, että henkilö on tekohetkellä kyennyt ymmärtämään tekonsa luonteen ja oikeudenvastaisuuden sekä hallitsemaan käyttäytymistään riittävällä tavalla.

Pyynönen katsottiin syyntakeiseksi.

Tämä tarkoitti, että hänen rikosoikeudellista vastuutaan arvioitiin normaalisti.

Myöskään hovioikeus ei myöhemmin muuttanut tätä arviota.

Helsingin hovioikeus käsitteli asian vuonna 2025

Pyynönen valitti käräjäoikeuden ratkaisusta Helsingin hovioikeuteen.

Hovioikeus antoi ratkaisunsa 26. helmikuuta 2025.

Keskeinen lopputulos ei muuttunut.

Pyynönen katsottiin edelleen syylliseksi murhaan ja törkeään raiskaukseen.

Myös elinkautinen vankeusrangaistus pysyi voimassa.

Näin käräjäoikeuden vuoden 2023 ratkaisu sai vahvistuksen hovioikeudessa.

Korkein oikeus ei muuttanut tuomion ydintä

Pyynönen pyrki jatkamaan muutoksenhakua korkeimmassa oikeudessa.

Valituslupaa ei kuitenkaan myönnetty törkeää raiskausta koskevan ratkaisun osalta.

Tämän jälkeen hovioikeuden ratkaisu jäi voimaan.

Pyynösen elinkautinen murhasta ja törkeästä raiskauksesta jäi siten osaksi hänen pysyvää rikosoikeudellista historiaansa.

Oikeussalivälikohtaus johti uuteen rikosasiaan

Vantaan sellimurhan oikeudenkäynnin aikana tapahtui myös erillinen välikohtaus.

Toukokuussa 2022 Pyynönen nousi oikeussalissa paikaltaan ja lähti kanssasyytetty Abshir Diini Muyen suuntaan.

Hänellä oli kädessään muovinen veitsi.

Pyynönen myös nimitteli kanssasyytettyä tavalla, joka viittasi tämän puhumiseen viranomaisille.

Vartijat pysäyttivät tilanteen ennen kuin se ehti edetä pidemmälle.

Oikeudenkäynti keskeytettiin.

Oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamisesta annettiin tuomio

Oikeussalivälikohtaus johti erilliseen rikosoikeudelliseen prosessiin.

Itä-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi Pyynösen kesäkuussa 2025 oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamisesta.

Oikeuden mukaan teolla pyrittiin vaikuttamaan kanssasyytetyn kertomukseen tai estämään tätä puhumasta oikeudessa.

Tällainen rikos kohdistuu samalla itse oikeusjärjestelmän toimintaan.

Tuomioistuinten on pystyttävä käsittelemään rikosasioita ilman, että todistajia, asianosaisia tai kanssasyytettyjä uhkaillaan heidän lausuntojensa vuoksi.

Riihimäen vankilassa tapahtui uusi vakava väkivaltateko

Pyynösen oikeushistoria jatkui myös elinkautisen aikana.

Kesäkuussa 2025 Riihimäen vankilassa tapahtui uusi väkivaltatilanne.

Syytteen mukaan Pyynönen hyökkäsi toisen vangin kimppuun vankilan käytävällä.

Hän käytti itse valmistamaansa teräasetta.

Syytteen mukaan uhria lyötiin useita kertoja.

Uhri joutui sairaalahoitoon.

Vuonna 2026 Pyynöstä syytettiin murhan yrityksestä

Riihimäen vankilan väkivaltatapaus eteni oikeuteen vuonna 2026.

Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa Pyynöstä syytettiin murhan yrityksestä.

Syyttäjän mukaan hyökkäys oli yllättävä ja suunnitelmallinen.

Syyttäjä vaati Pyynöselle vähintään kahdeksan vuoden vankeusrangaistusta.

Tässä kohdassa juridinen sanamuoto on tärkeä.

Syyskuun 2026 julkisten oikeudenkäyntitietojen perusteella kyse oli edelleen murhan yritystä koskevasta syytteestä.

Siksi tätä tekoa ei tule esittää uutena vahvistettuna murhan yritystuomiona ennen oikeuden lopullista ratkaisua.

Pyynönen myönsi väkivallan mutta kiisti tappamistarkoituksen

Riihimäen tapauksessa Pyynönen myönsi itse valmistamansa teräaseen sekä väkivallan.

Hän kuitenkin kiisti tappamistarkoituksen.

Hän kiisti myös murhan yrityksen.

Puolustuksen mukaan tapahtumaa tuli arvioida toisin kuin syyttäjä vaati.

Tämä jätti tuomioistuimen ratkaistavaksi keskeisen kysymyksen siitä, mitä Pyynönen oli teollaan tavoitellut ja mikä rikosnimike tapahtumiin soveltui.

Murhan yritys ja törkeä pahoinpitely eivät ole sama asia

Rikosoikeudessa väkivallan vakavuus ei yksin ratkaise rikosnimikettä.

Murhan yrityksessä täytyy osoittaa, että tekijällä oli tarkoitus tappaa ja että toteutuessaan teko olisi täyttänyt murhan tunnusmerkistön.

Tapon yrityksessä kyse on myös tappamistarkoituksesta, mutta murhan ankaroittavat perusteet eivät välttämättä täyty.

Törkeässä pahoinpitelyssä väkivalta voi olla erittäin vakavaa, mutta tappamistarkoitusta ei ole voitu näyttää toteen.

Siksi oikeudessa tarkastellaan:

• käytettyä välinettä
• iskujen määrää
• iskujen kohdistumista
• tapahtumien suunnitelmallisuutta
• tekijän toimintaa ennen ja jälkeen teon
• mahdollisia lausumia
• uhrin vammoja.

Riihimäen tapauksessa juuri tämä oikeudellinen arviointi oli keskeistä.

Pyynösestä on tehty vaarallisuusarvio

Pyynösestä on tehty myös vaarallisuusarvio.

Vuonna 2026 julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan hänet oli arvioitu erittäin vaaralliseksi.

Vaarallisuusarvio ei kuitenkaan ole rikostuomio.

Se on asiantuntija-arvio, jonka tarkoituksena on tarkastella vakavan väkivallan uusimisriskiä.

Arvio voi vaikuttaa esimerkiksi vankeinhoidollisiin ratkaisuihin ja riskienhallintaan.

Sitä ei kuitenkaan pidä käsitellä uutena rikosnimikkeenä tai todisteena sellaisesta rikoksesta, josta henkilöä ei ole tuomittu.

Perttu Pyynösen rikokset aikajärjestyksessä

Pyynösen rikos- ja oikeushistorian keskeiset tapahtumat voidaan jäsentää seuraavasti.

2020

Marraskuussa 2020 Helsingissä tapahtui murhan yritys, jossa Pyynösen nuoruudesta tuntema mies sai vakavia vammoja.

Teko sisälsi teräaseväkivaltaa ja ampuma-aseen käyttöä.

2021

Maaliskuussa 2021 Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Pyynösen murhan yrityksestä, ampuma-aserikoksesta ja huumausainerikoksesta.

Rangaistus oli 10 vuotta ja 6 kuukautta vankeutta.

2022

Tammikuussa 2022 Vantaan vankilan matkasellissä tapahtui henkirikos.

Myöhemmin samana vuonna sellimurhaa koskevan oikeudenkäynnin aikana tapahtui oikeussalivälikohtaus, joka johti myöhemmin uuteen rikostuomioon.

2023

Huhtikuussa 2023 Itä-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi Pyynösen ja Abshir Diini Muyen murhasta ja törkeästä raiskauksesta elinkautisiin vankeusrangaistuksiin.

2025

Helmikuussa 2025 Helsingin hovioikeus piti Pyynösen elinkautisen voimassa.

Kesäkuussa 2025 hänet tuomittiin oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamisesta.

Samassa kuussa Riihimäen vankilassa tapahtui uusi vakava väkivaltatapaus.

Myöhemmin korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa sellimurhaa koskevan törkeän raiskauksen osalta.

2026

Syyskuussa 2026 Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa käsiteltiin Riihimäen väkivaltatapaukseen liittyvää murhan yrityssyytettä.

Syyskuun käsittelyn aikaan asiassa ei vielä ollut julkisesti vahvistettua lopullista murhan yritystuomiota.

Mitkä Perttu Pyynösen rikokset on varmasti vahvistettu?

Pyynösestä kirjoitettaessa on tärkeää erottaa vahvistetut tuomiot uusista syytteistä.

Julkisesti vahvistettuja tuomioita ovat ainakin:

• murhan yritys
• ampuma-aserikos
• huumausainerikos
• murha
• törkeä raiskaus
• oikeudenkäytössä kuultavan uhkaaminen.

Vakavin näistä on murha, josta seuraa elinkautinen vankeusrangaistus.

Riihimäen vuoden 2025 tapahtuman osalta murhan yritys oli syyskuussa 2026 vielä syyte.

Vantaan sellimurha herätti keskustelua vankilaturvallisuudesta

Tapauksen poikkeuksellisuus ei liittynyt ainoastaan itse rikokseen.

Se tapahtui suljetussa vankilassa.

Tämä herätti kysymyksiä siitä, miten niin vakava ja pitkäkestoinen väkivalta saattoi tapahtua ympäristössä, jossa vankeja valvotaan jatkuvasti.

Tapaukseen liittyen tutkittiin myös vankilan henkilökunnan toimintaa.

Vankilan mahdollinen vastuu ja tekijöiden rikosoikeudellinen vastuu ovat kuitenkin kaksi eri asiaa.

Se, että viranomaisten toimintaa arvioidaan erikseen, ei vähennä Pyynösen ja Muyen vastuuta siitä rikoksesta, josta heidät tuomittiin.

Miksi Perttu Pyynösen tapaus on poikkeuksellinen?

Perttu Pyynösen rikoshistoriassa erityisen huomionarvoista on vakavan väkivallan toistuminen.

Ensimmäinen murhan yritys tapahtui ennen pitkää vankeusrangaistusta.

Vankeuden aikana tapahtui murha ja törkeä raiskaus.

Oikeudenkäynnin aikana syntyi uusi uhkaamistapaus.

Myöhemmin elinkautisen aikana tapahtui jälleen uusi vakava väkivallanteko, josta nostettiin murhan yrityssyyte.

Tämä muodostaa Suomessa harvinaisen rikosoikeudellisen jatkumon.

Elinkautinen on Suomen ankarin vankeusrangaistus

Pyynönen suorittaa elinkautista vankeusrangaistusta.

Suomessa elinkautinen ei tarkoita automaattisesti tiettyä ennalta määrättyä vuosimäärää.

Mahdollinen ehdonalainen vapautuminen arvioidaan aikanaan erikseen voimassa olevan lain perusteella.

Arvioinnissa merkitystä voi olla esimerkiksi:

• vankeuden pituudella
• vangin käyttäytymisellä
• uusilla rikoksilla
• kuntoutumisella
• väkivaltariskillä.

Pyynösen tapauksessa myöhemmät vankilassa tapahtuneet rikosasiat voivat luonnollisesti olla merkittäviä tulevaisuuden arvioissa.

Hänen mahdollisesta vapautumisajankohdastaan ei kuitenkaan ole perusteltua tehdä ennusteita.

Rikollisuutta ei pidä romantisoida

Vakavista väkivaltarikoksista kirjoitettaessa tekijä voi helposti saada enemmän huomiota kuin uhrit.

Perttu Pyynösen rikoshistoriaa ei kuitenkaan pidä muuttaa tarinaksi vaarallisesta tai poikkeuksellisesta rikollishahmosta tavalla, joka häivyttää rikosten todelliset seuraukset.

Vuoden 2020 tapauksessa ihminen joutui vakavan murhan yrityksen kohteeksi.

Vantaan vankilan henkirikoksessa nuori mies kuoli pitkäkestoisen väkivallan jälkeen.

Riihimäen vuoden 2025 tapauksessa toinen vanki joutui sairaalahoitoon.

Rikosoikeudellisissa aikajanoissa jokaisen rikosnimikkeen takana on todellinen ihminen.

Uhrien näkökulma kuuluu kokonaisuuteen

Vantaan vankilan murhasta annettujen tuomioiden yhteydessä määrättiin myös korvauksia uhrin omaisille.

Vakava väkivaltarikos vaikuttaa usein paljon laajempaan joukkoon kuin vain tekijään ja suoraan uhriin.

Seuraukset voivat koskea:

• vanhempia
• sisaruksia
• puolisoa
• ystäviä
• rikoksen todistajia
• muita tapahtumassa mukana olleita.

Siksi rikosten käsittelyssä on tärkeää muistaa myös uhrien ja läheisten näkökulma.

Oikeudenkäynnit osoittavat muutoksenhakujärjestelmän merkityksen

Pyynösen oikeushistoria tarjoaa samalla esimerkin suomalaisen muutoksenhakujärjestelmän toiminnasta.

Vakavassa rikosasiassa käräjäoikeus antaa ensimmäisen ratkaisun.

Sen jälkeen asiassa voidaan hakea muutosta hovioikeudelta.

Hovioikeuden jälkeen korkein oikeus käsittelee asian vain, jos valituslupa myönnetään.

Vantaan sellimurhan kohdalla:

1. Itä-Uudenmaan käräjäoikeus antoi elinkautisen vuonna 2023.
2. Helsingin hovioikeus piti ratkaisun voimassa vuonna 2025.
3. Korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa törkeää raiskausta koskevaan osuuteen.

Näin keskeinen rikosoikeudellinen ratkaisu jäi voimaan.

Perttu Pyynösen rikosten keskeiset faktat

Pyynösen rikos- ja oikeushistorian tärkeimmät vahvistetut tiedot voidaan tiivistää seuraavasti:

• Perttu Oskari Pyynönen on syntynyt vuonna 1998.
• Hän syyllistyi murhan yritykseen marraskuussa 2020.
• Hän sai vuonna 2021 10 vuoden ja 6 kuukauden vankeusrangaistuksen.
• Vantaan vankilan matkasellissä tapahtui henkirikos tammikuussa 2022.
• Pyynönen tuomittiin vuonna 2023 murhasta ja törkeästä raiskauksesta elinkautiseen.
• Hänet katsottiin syyntakeiseksi.
• Helsingin hovioikeus piti elinkautisen voimassa vuonna 2025.
• Hänet tuomittiin vuonna 2025 oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamisesta.
• Riihimäen vankilassa tapahtui kesäkuussa 2025 uusi vakava väkivaltateko.
• Syyskuussa 2026 Pyynöstä syytettiin tästä tapauksesta murhan yrityksestä.
• Syyskuun 2026 oikeudenkäyntitietojen perusteella Riihimäen asiassa ei vielä ollut lopullista murhan yritystuomiota.

Yhteenveto

Perttu Pyynösen rikokset ja oikeudenkäynnit – vakavien rikosten pitkä aikajana muodostavat poikkeuksellisen vakavan rikosoikeudellisen kokonaisuuden.

Ensimmäinen tunnettu vakava teko tapahtui Helsingissä marraskuussa 2020.

Pyynönen syyllistyi murhan yritykseen ja sai siitä sekä ampuma-ase- ja huumausainerikoksista 10 vuoden ja 6 kuukauden vankeusrangaistuksen.

Vankeuden aikana tapahtui uusi ja vielä vakavampi rikos.

Tammikuussa 2022 Vantaan vankilan matkasellissä nuori mies joutui pitkäkestoisen väkivallan kohteeksi ja kuoli.

Itä-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi Pyynösen ja Abshir Diini Muyen vuonna 2023 murhasta ja törkeästä raiskauksesta elinkautisiin vankeusrangaistuksiin.

Helsingin hovioikeus piti Pyynösen elinkautisen voimassa vuonna 2025.

Myöskään syyntakeisuusarvio ei muuttunut.

Oikeudenkäynnin aikana tapahtunut uhkaamistilanne johti vielä erilliseen tuomioon oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamisesta.

Kesäkuussa 2025 Riihimäen vankilassa tapahtui puolestaan uusi vakava väkivaltateko.

Syyskuussa 2026 Pyynönen oli tämän tapauksen vuoksi syytettynä murhan yrityksestä.

Hän myönsi väkivallan ja itse valmistetun teräaseen käytön mutta kiisti tappamistarkoituksen.

Tässä kohtaa on tärkeää erottaa vahvistettu rikostuomio ja avoin syyte toisistaan.

Pyynönen on tuomittu muun muassa murhan yrityksestä, murhasta, törkeästä raiskauksesta ja oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamisesta.

Riihimäen vankilan vuoden 2025 tapauksessa murhan yritys oli syyskuussa 2026 vielä tuomioistuimen ratkaistavana.

Pyynösen tapaus on poikkeuksellinen ennen kaikkea siksi, että vakava väkivalta on jatkunut myös vankeuden aikana.

Se nostaa samalla esiin kysymyksiä vankilaturvallisuudesta, riskivankien valvonnasta ja siitä, miten suomalainen oikeusjärjestelmä käsittelee henkilöä, jolla on taustallaan useita erittäin vakavia väkivaltarikoksia.

Kaiken tämän keskellä tärkeintä on kuitenkin muistaa uhrit.

Perttu Pyynösen rikoshistoria ei ole vain pitkä lista rikosnimikkeitä ja tuomioistuimia.

Se on myös kertomus ihmisistä, jotka ovat joutuneet poikkeuksellisen vakavan väkivallan kohteeksi, ja seurauksista, joita nämä teot ovat jättäneet heidän läheisilleen ja koko oikeusjärjestelmälle.